Suomen kesä ja pyörämatkailun kuumin sesonki ovat käynnissä. Mutta kuinka päästä alkuun pyörämatkailussa? Bike Like a Finn -sarjan ensimmäisessä osassa pyörämatkailukonkarit kertoivat minne lähteä, kuinka suunnitella reitti ja päiväetapit. Toisessa osassa Hepon haastattelemat kuusi fillarireissujen konkaria jakavat vinkkinsä kaikkien pyörämatkailusta kiinnostuneiden iloksi ja hyödyksi majoituksen valinnasta, varustautumisesta ja retkiseuran löytämisestä. Tässä blogitekstissä tutustutaan perhepyörämatkailuun.
Teksti: Janne Paananen, Hiekkateiden hurmaa -hanke, Visit Jyväskylä Region
Kuvat: Tero Tilus, Johanna Tilus
PERHEPYÖRÄMATKAILIJA POLKEE MALTILLISESTI, MUTTA NÄKEE JA KOKEE SITÄKIN ENEMMÄN
Minusta on tullut vahingossa perhepyörämatkailija. Pyöräily on ollut meidän perheessämme luonteva tapa liikkua kouluun, töihin tai kaupungille. Urheilumielessä tai muutoinkaan pidempiä pyörälenkkeilyä ei meistä juuri kukaan ole harrastanut. Paitsi vaimoni, joka sai joitain vuosia sitten päähänpiston polkea Team Rynkebyyn mukana Pariisiin. Mutta se on toinen tarina se.
Olemme kuitenkin päätyneet tekemään ystäväperheen kanssa 5-9 päivän pyöräretkiä ympäri Suomea kesäisin. Tämän blogin tarkoitus kertoa, miten me valitsemme kohteemme, palvelumme ja mitä huomioimme reissuille lähtiessä.
Kuva: Tero Tilus
MITEN VALITSEMME KOHTEEN?
Ensimmäisen reissun teimme 2018 Turun saariston rengasreitille. Se oli ensimmäinen kohde, joka pyörämatkailua miettiessä tuli mieleen. Lisäksi saaristossa oli mahdollista polkea koko reittiä lyhyempi versio, pieni rengastie. 120 kilometrin mittainen matka tuntui sopivalta 12 ja 14 -vuotiaiden lasten kanssa. Valmiin reitin kulkeminen tuntui tuolloin helpoimmalta ratkaisulta. Lähdimme kuuden päivän reissuun heti koulujen päätyttyä. Päivämatkamme olivat 20-35 kilometrin mittaisia.
Rannikko ja majakat pysyivät meidän teemoina siitä eteenpäin monella reissulla. Seuraavana kesänä ajoimme Kemiönsaari – Bengtskär – Hanko – Kemiönsaari -lenkin. Sitä seurasi Vaasa – Kalajoki ja Sipoo – Hamina reissut. Vuosien varrella päivämatkat ovat hieman pidenneet, mutta eivät hurjasti. Viimeisimmällä reissulla ne olivat 30-50 km.
Kohteen tai alueen valintaan on vaikuttanut moni seikka. Emme ole reissussa vain pyöräilyn vuoksi, vaan etsimme mielenkiintoisia kulttuuri-, luonto- ja kaupunkikohteita. Hyvä ruoka ja seura ovat meille reissussa tärkeitä elementtejä. Olemme etsineet rauhallisia asfalttiteitä alueilla, joissa ei olisi hurjasti korkeuseroja. Lasten kasvettua reitin tasaisuuden merkitys on toki vähentynyt.
Sanoisin, että pyöräilyreissut ovat meille kuin monille ulkomaanmatkat. Haluamme irtautua totutuista kuvioista ja nähdä paljon mielenkiintoisia kohteita. Pyöräillen tämä onnistuu mainiosti.
MAJAPAIKAT JA PALVELUT
Olemme yöpyneet hotelleissa, hostelleissa, mökeissä, airbnb-asunnoissa ja camping-alueilla. Aina kuitenkin lakanoissa. Kaikki majoitukset on varattu etukäteen jo hyvissä ajoin keväällä. Tähän olemme päätyneet, koska syrjemmässä majapaikkoja on rajallisesti ja päivämatkamme ovat maltillisia. Lisäksi kahdeksan hengen seurueemme on kohtuullisen iso majoitettavaksi. Reittisuunnittelun osalta juuri majapaikat usein määrittelevät päivämatkan pituuden.
Ruokapaikat pyritään myös ottamaan huomioon jo reitin suunnitteluvaiheessa. Totta kai mukana kulkee suklaata ja erilaista pientä purtavaa, mutta etenkin lasten ollessa mukana, on syytä pitää ruokapuolesta huoli. Pyörän päällä ollessa ruokapaikan laadulla ei ole isosti väliä. Nälkäiselle lauttasatamassa oleva grilli on oivallinen vaihtoehto. Kunhan on etukäteen katsonut, että se on auki juuri silloin kun ollaan ajamassa.
Meidän poppoo pysähtelee paljon. Tulipa vastaan kirkko, museo, uimaranta tai muuta mielenkiintoista, niin jarrut lyödään kiinni. Hankin ensimmäisen museokortin, kun tajusin, että se maksaa itsensä takaisin yhden pyöräilyreissun aikana. Tällaiset kohteet tarjoavat luonnollisen tauon, joita lasten kanssa tarvitsee usein. Myös matkan varrella olevien geokätköjen kerääminen antaa hyvän syyn nousta pyörän selästä ja kätköä etsiessä napata palan suklaata, pari pähkinää ja kulauksen vettä. Taas jaksaa.
Olemme pitäneet joka reissulla yhden välipäivän, jolloin on aikaa levätä, pestä pyykkiä ja tarvittaessa huoltaa pyöriä ja varusteita tai sitten kuluttaa pidemmän aikaa paikallisten nähtävyyksien parissa.
Kuva: Johanna Tilus
AUTOJEN PYSÄKÖINTIPAIKKA KANNATTAA MIETTIÄ ETUKÄTEEN
Me ajamme hyvin sekalaisella kalustolla. Maastopyörästä cyclocrossiin. Pyörämatkailijoille tyypillistä optimointia tai kilojen keventämistä emme ole juuri harrastaneet. Meininki on enemmän sellainen ”tarvittava määrä vaatetta mukaan niihin välineisiin mitä meillä nyt sattuu olemaan”. Mukana on yksipyöräinen peräkärry kamppeita ja mahdollisia ruokaostoksia varten ja sitten tarvittava määrä sivulaukkuja. Korjauksia varten sisäkumeja, muutama ulkokumi ja monitoimityökalu. Pyörät on hyvä huoltaa tai huollattaa ennen reissua, niin ikävät yllätykset ovat epätodennäköisempiä.
Kalustoon on laskettava myös autot. Lähdemme liikkeelle Keski-Suomesta ja meillä on kuljetettavana kahdeksan polkupyörää ja pyöräperäkärry. Tyypillisesti olemme liikkuneet kahdella autolla ja kuomullisella peräkärryllä. Suunnittelemme etukäteen, minne jätämme autot ja mikäli emme aja rengasreittiä, kuinka pääsemme bussilla tai junalla hakemaan autot reissun päätteeksi. Tämä vaikuttaa siihen, mihin autot voi jättää. Välillä autot ovat olleet maksullisessa pysäköinnissä satamassa ja välillä luvan kera huoltoaseman pihassa.
PAIKALLISET OSAAVAT NEUVOA
Navigoimme reissussa puhelimen karttasovelluksella. Ei gps-laitteita, eikä muita hienouksia. Karttasovellus syö akkua, joten jokaisessa pysähdyspaikassa tulee puhelinta ladattua. Vähintään varmuuden vuoksi.
Kartturi ajaa keulassa ja viimeisenä tulee pyöräperäkärry. Loput pyöräilijät siinä välissä. Käytämme pyöräilijän peruskäsimerkkejä vauhdin hiljenemiseen, pysähdyksiin ja varoitamme takaa tulevista autoista.
Kuten jo kirjoitin alussa, pysähtelemme paljon. Emme ole kilometrinnielijöitä. Olemme myös valmiita poikkeamaan reitiltä mielenkiintoisen kohteen perässä. Usein kysymme majapaikasta aamulla, että onko matkan varrella jotain missä kannattaa pysähtyä. Tätä suosittelen kaikille pyörämatkailijoille. Paikalliset osaavat neuvoa parhaisiin paikkoihin ja mielenkiintoisille reiteille.
Kuva: Johanna Tilus
LAPSET TULEVAT MUKANA SIINÄ MISSÄ AIKUISETKIN
Loppujen lopuksi lasten kanssa pyörämatkailu ei eroa isosti muutoinkaan pyöräreissussa olemisesta. Päivämatkat ja vauhti tulee sovittaa pienimmän polkijan mukaan, ruokataukoja on pidettävä riittävästi. Maltilliset päivämatkat mahdollistavat myös sen, että voi odotella sadekuurojen ohimenoa. Perille ehtii, vaikka lähtee vasta illemmalla.
Turvallisuuden näkökulmasta reitin on hyvä olla maastoltaan sopivan helppo ja vähäliikenteinen. Erilliset pyörätiet ovat loistavia lasten kanssa ajaessa. Me olemme ajaneet lähinnä asfalttiteillä, koska se on tuntunut kevyemmältä ja sekalaisen pyöräkalustomme huomioiden myös turvallisimmalta. Toki jokunen hiekkatiepätkäkin toisinaan reitille osuu tuomaan vaihtelua.
Ei ole myöskään hullumpi idea käydä ensin lasten kera yhden yön yli kestävällä pyöräilyreissulla kotikonnuilla. Siinä huomaa, minkälaista vauhtia lasten kanssa voi edetä, minkä verran he jaksavat polkea ja mitä tulee kuljettaa mukana yöpymisiä varten. Sen jälkeen onkin sitten helpompi suunnitella pidempää kesäreissua.
Antoisia reissuja pyörän päällä toivottelee,
Janne Paananen
Visit Jyväskylä Region
LÖYDÄT SUOMEN PYÖRÄMATKAILUREITIT BIKELANDISTÄ
Suomi on pitkä ja monipuolinen pyörämatkailumaa, joka tarjoaa elämyksiä niin nautiskelijasta seikkailijaan. Roppakaupalla poljettavaa löytyy ympäri Suomen, ja Bikeland.fi auttaa sinua löytämään juuri sinulle sopivan kohteen ja reitin. Bikelandistä löydät Suomen pyörämatkailureitit maastopyöräilystä retkipyöräilyyn, pyöräily-ystävälliset palvelut sekä vinkkejä pyöräretken suunnitteluun. Aloita kesän pyöräretken suunnittelu nyt!