Suomen kesä ja pyörämatkailun kuumin sesonki ovat käynnissä. Mutta kuinka päästä alkuun pyörämatkailussa? Bike Like a Finn -sarjan ensimmäisessä osassa pyörämatkailukonkarit kertoivat minne lähteä, kuinka suunnitella reitti ja päiväetapit. Toisessa osassa Hepon haastattelemat kuusi fillarireissujen konkaria jakavat vinkkinsä kaikkien pyörämatkailusta kiinnostuneiden iloksi ja hyödyksi majoituksen valinnasta, varustautumisesta ja retkiseuran löytämisestä.
Teksti: Lauri Kervinen, Helsingin seudun pyöräiljät
Kuvat: Lauri Kervinen, ellei toisin mainittu
Pyörämatkailun määritelmiä on monenlaisia, ja niin on myös mahdollisuuksia yöpymiseen pyöräreissujen yhteydessä. Moni vastaaja kertoo haluavansa olla omavarainen majoituksensa suhteen – mikä tarkoittaa teltan, makuupussin ja muiden yöpymisvälineiden kuljettamista mukana. Toisaalta moni kertoo yöpyvänsä mielellään myös hotelleissa tai muissa majoitusliikkeissä. “Hotellissa olen saanut aina pyörän mukaan huoneeseen tai vaihtoehtoisesti valvottuun varastoon. Kannattaa rohkeasti kysyä vastaanotosta, pyörästä on aina pidetty aivan yhtä hyvää huolta kuin matkustajasta itsestäänkin”, vinkkaa Sari Roos. Suomessa matkaillessa kannattaa tutustua myös Tervetuloa pyöräiljä eli pyöräily-ystävällisiin yrityksiin, joita on jo yli 250 ympäri Suomea ja, jotka toivottavat pyöräilijän aina tervetulleeksi.
Henri Hannula hankki Tunturinsa vedenpitävine sivulaukkuineen joka sään työmatkakulkuvälineeksi, mutta innostuikin pyörämatkailusta ja bikepackingistä.
Teltta ja muut yöpymisvälineet on kuitenkin hyvä olla mukana esimerkiksi välinerikon ja tien päälle jäämisen varalta, vaikka suunnittelisi hyödyntävänsä majoituspalveluita. Vastaavasti myös lähtökohtaisesti omatoimista majoittumista suosivalla on lupa ja vapaus halutessaan nauttia hotellien ja muiden vastaavien palveluista, esimerkiksi “kelin luvatessa täyttä myräkkää, tai halutessani ottaa välipäiviä”, muistuttaa Henri Hannula.
Vuodesta 2011 pyörämatkaillut Tiina Alestalo reissaa aktiivisesti niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Hän suosittelee Viroa aloittelevan pyörämatkailijan ulkomaankohteeksi.
Sopiva majapaikka on tärkeä osa pyörämatkailua, mutta vielä tärkeämpi lienee itse kulkupeli. Pyörätyyppejä ja -malleja löytyy jokaiseen lähtöön, ja juuri se oikea löytynee vain kokeilemalla. Yksinkertaisena nyrkkisääntönä Tiina Alestalo toteaa, että parhaiten pyörämatkailuun “soveltuu sellainen pyörä, jolla itse tykkää kulkea.” Pyörän valinnassa kannattaa huomioida oma kuntotasonsa, sillä “mitä huonompi kunto – sitä parempi pyörä” on Alestalon mukaan hyvä muistisääntö.
Pyörätyyppejä ja -malleja löytyy jokaiseen lähtöön, ja juuri se oikea löytynee vain kokeilemalla. Yksinkertaisena nyrkkisääntönä Tiina Alestalo toteaa, että parhaiten pyörämatkailuun soveltuu sellainen pyörä, jolla itse tykkää kulkea.
Mallista ja pyöräilijän kunnosta riippumatta pyörän on kuitenkin syytä olla hyvässä kunnossa ennen matkaan lähtöä. Jos pyörän huoltaminen itse ei onnistu tai huvita, löytyy ammattilaisia onneksi joka lähtöön. Marja Rikaniemi kertoo käyttävänsä pyöränsä hyvässä huollossa ennen pyöräretkelle lähtöä, sillä “palveluita saa käyttää.” Esimerkiksi Hepon jäsenenä saat alennuksia muun muassa useista pyörähuoltoja tekevistä yrityksistä. Jos vaikkapa teltan kuljettaminen pyörälaukussa ei miellytä, on – toki ajo-olosuhteiden salliessa – myös peräkärry mahdollinen, kertoo Marja Rikaniemi, ”paino jakautuu näin tasaisemmin. Lisäksi peräkärryn kansi on oiva ruokapöytä matkan varrella.”
Marja Rikaniemen ensimmäinen pyörämatka oli Päijänteen ympäriajo Jopolla 1970-luvun alussa.
VÄHINTÄÄN VÄLIPALAA LAUKUSSA
Myös ruokailun suhteen oikeita ratkaisuja on yhtä monta kuin pyörämatkailijoita. Moni kertoo nauttivansa mielellään reitin varrella olevista palveluista, mutta palveluiden saatavuus luonnollisesti vaihtelee ajan ja paikan mukaan. “Etelässä ruokapaikkoja on vielä runsaammin, mutta pohjoisessa ja idässä voit ajaa satakin kilometriä ja on ihan autiota – ei palveluita”, muistuttaa Sari Roos. Omia eväitä ja ruoanvalmistusvälineitä onkin syytä pitää mukana, vaikka ajatus olisikin nauttia myös ravitsemusliikkeiden palveluista. “Aina kannattaa olla varautunut välipaloilla, jos energiatasot alkavat hävitä”, muistuttaakin Anniina Vikman. Ruoan ja juoman suhteen vain mielikuvitus ja oma maku on rajana. Sen vahvistaa Teemu Kivekäs, jonka pyörämatkailuvarustukseen kuuluu muun muassa kahvimylly. Mikäpä sen ihanampaa, kuin heräillä luonnon siimeksessä vastajauhetun kahvin tuoksuun ja makuun.
Omia eväitä ja ruoanvalmistusvälineitä onkin syytä pitää mukana, vaikka ajatus olisikin nauttia myös ravitsemusliikkeiden palveluista. “Aina kannattaa olla varautunut välipaloilla, jos energiatasot alkavat hävitä”, muistuttaakin Anniina Vikman.
Vaikka Teemu Kivekäs hyödyntää retkillään kahvila- ja ravintolapalveluita, on hän kuitenkin myös omavarainen ruoan ja juoman suhteen: mukana pyörälaukussa kulkee niin paistinpannu kuin kahvimyllykin.
Haastatellut korostavat myös juomaveden merkitystä. Sopivaa määrää on vaikea yliarvioida, ja varastoja onkin syytä täydentää aina tilaisuuden tullen. Etenkin pohjoisempana vettä voi olla saatavilla myös luonnosta, mutta tämä luonnollisesti edellyttää suodattimen käyttöä, keittämistä – ja tietämystä siitä, mitä on tekemässä. Muonan suhteen Henri Hannula vinkkaa, ettei vettä kannata kantaa mukana ruoan muodossa, vaan hyödyntää kuivaruoan – vaikka itsetehdyn sellaisen – mahdollisuuksia. “Ja sittenhän voi kalastaa itse”, naurahtaa virveliä usein matkoillaan mukana pitävä Hannula, “toki lupien tulee olla silloin kunnossa.”
MUITA TÄRKEITÄ VARUSTEITA
Ruoan ja juoman lisäksi asianmukaiseen pyörämatkailuvarustukseen kuuluu monia muitakin hyödyllisiä, ellei välttämättömiä, tarvikkeita. Konkareiden mainintoja keräsivät muun muassa pumppu, renkaanpaikkausvälineet ja kevyt valikoima työkaluja – ja osaaminen niiden käyttöön. Jos tarvittavien työkalujen valikoima on epäselvä, voi vinkkejä kysellä pyörähuoltoliikkeestä. Vaikka paikkausvälineet ja perustyökalut onkin hyvä pitää matkassa mukana, ei teknisistä asioista kannata ottaa liian suurta stressiä. “En ole tekniikan ihmelapsi, mutta aina on päästy kotiin”, vahvistaa Sari Roos.
“En ole tekniikan ihmelapsi, mutta aina on päästy kotiin”, kertoo Sari Roos.
Myös vaatetukseen ja vaihto- ja sadevaatteiden sekä toisaalta aurinkolasien ja -rasvan määrään ja laatuun kannattaa kiinnittää huomiota. Henri Hannula puolestaan muistuttaa ensiapuvälineiden tarpeellisuudesta sillä “vaikka niitä ei itse tarvitsisi, saattaa joku muu tarvita. Ensiapulaukku pitäisikin olla jokaisella matkailijalla mukana.”
YKSIN VAI YHDESSÄ?
Yksi pyörämatkailun – kuten matkailun yleensäkin – suurista kysymyksistä on matkaseura: reissatako ylhäisessä yksinäisyydessään vai hyvässä seurassa? Molemmissa on puolensa; moni haastatelluista korosti yksin tehtävien matkojen tuottamaa vapauden tunnetta ja oman ajan arvoa. Yksin tai kaksin on luonnollisesti myös helpompi elää hetkessä ja muuttaa suunnitelmia hetken mielijohteesta. “Isommalla porukalla ei oikein voi improvisoida, ja kaveriporukallekin pitää suunnitella reitit ja yöpymispaikat etukäteen”, toteaa Tiina Alestalo. Siitä huolimatta hän sanoo pyöräilevänsä mieluummin porukassa kuin yksin. Jos vaikkapa vauhti ei miellytä, ryhmästä voi tehdä irtiottoja – kukaan ei pakota polkemaan koko matkaa samaa vauhtia.
Anniina Vikman suosii majoituksina bed & breakfast -paikkoja, mutta myös hotellit – ja vaihtoehtoisesti teltta tai riippumatto – kelpaavat.
Ryhmässä pyöräily tarjoaakin yhteisöllisyyttä ja uusia pyöräily-ystäviä. Mistä sitten löytää seuraa pyöräretkille? Sari Roos vinkkaa selvittämään, jos esimerkiksi omalla mökkipaikkakunnalla olisi aktiivisia pyöräilynharrastajia. Niin ikään esimerkiksi Hepon aktiivisessa Facebook-ryhmässä voi kysellä pyöräilyseuran perään, lupaa järjestön toiminnanjohtaja Henni Ahvenlampi. Myös omasta ystäväpiiristä voi löytää pyöräilystä innostuvia. Tiina Alestalo kertoo puhuneensa ystävilleen pyörämatkailusta – ja hehän innostuivat, ja pääsipä Tiina järjestämään heille reissun Viroon.
LUE MYÖS
Bike Like a Finn -sarjan ensimmäinen osa, jossa pyörämatkailukonkarit kertoivat minne lähteä, kuinka suunnitella reitti ja päiväetapit.
Voit lukea alkuperäisen jutun kokonaisuudessaan Hepon verkkosivuilta
KERRO, MITEN SINÄ PYÖRÄMATKAILET
Voit kertoa meille miten ja missä sinä olet pyörämatkaillut tänä kesänä käyttämällä hastagejä #bikelikeafinn ja #bikelandfi
TUNNETKO JO HELSINGIN SEUDUN PYÖRÄILIJÄT ELI HEPON?
Helsingin seudun pyöräilijät ry, tuttavallisemmin Hepo, on pyöräilyn edistämiseen keskittynyt kansalaisjärjestö, jolla on yli 1550 jäsentä. Hepo pyrkii vaikuttamaan lainsäädäntöön ja liikennesuunnitteluun niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Puoluepoliittisesti Hepo on sitoutumaton. Vaikuttamisen ohella myös pyöräretkien järjestäminen on ollut alusta alkaen näkyvä ja merkittävä osa HePon toimintaa. Pyöräretkiin voit tutustus Hepon retket-sivulta.