NOLLASTA SATAAN − YLLÄKSEN MATKA YMPÄRIVUOTISEKSI PYÖRÄMATKAILUKOHTEEKSI

Pohjoisen perinteiset hiihtokeskukset ovat viime vuosina panostaneet maastopyöräilyyn. Pyörävuokraamot, erämaakahvilat ja muut palvelut ovat matkailijan ulottuvilla myös lumettomaan aikaan. Ylläksen alueella on tapahtunut paljon noin kymmenen vuoden kuluessa ja matkailijat ovat löytäneet Ylläksen ja pyöräilyn – kesälläkin.


Teksti: Heli Laukkanen Kuvat: Joel Kauppinen

Alkuperäinen juttu julkaistu Poljin 2/2021



Heinäkuussa 2011 istuimme ystävieni kanssa maastopyörälenkin jälkeen Ylläksen juurella, Äkäslompolon kylän siihen aikaan ainoalla kesällä avoinna olevalla terassilla. Kylän raitti oli kuin suoraan Kaurismäen elokuvasta: katukuvassa oli vain poroja, muutama satunnainen paikallinen ja mökkiläinen. Mietimme ääneen, voisiko maastopyöräilystä joskus tulla Ylläksen kesän vetovoimatekijä. Ylläksen alueella saattaa talvisesongin aikana olla matkailijoita jopa lähes 20 000 henkilöä viikossa, mutta vakituisesti siellä asuu vain murto-osa tästä: Äkäslompolossa alle 500, Ylläsjärvellä noin 300 ja koko Kolarin kunnan alueella alle 4 000 asukasta. Talvisesonkiin painottuvan matkailun vuoksi koko vuoden tulos tehdään noin neljässä kuukaudessa. Voisiko maastopyöräily saada matkailijat kiinnostumaan Ylläksen alueesta myös kesällä.


Samoihin aikoihin oli julkaistu alueen ensimmäinen maastopyöräilykartta, joka käytännössä tarkoitti latuverkoston siirtoa kesäpohjalle. Reitit kulkivat osittain suolla, joka talvimatkailijalta jää huomaamatta jään ja lumen alta. Levillä ja Rukalla oli tehty suuria investointeja alamäkipyöräilyyn, johon oli alettu panostaa myös Ylläksellä. Pohdintamme tulos tässä vaiheessa oli, että maastopyöräily on lajina liian marginaalinen, jotta se voisi tuoda Ylläkselle matkailijoita kesällä samassa mittakaavassa kuin talvella tai kolme viikkoa kestävän sesongin aikana. Onneksi olimme väärässä ja jaksoimme uskoa pyöräilyn houkuttelevuuteen.

Kesät talvet kylän raittia koristavat pyörätelineet, ja kesällä pyöränpesupaikkoja ja pyöräily-ystävällisiä palveluntarjoajia löytyy jo kymmeniä.

Lähes kymmenen vuotta on tuuli tuivertanut Ylläksen tuntureilla ja nyt samainen ravintola tunnetaan pyöräilijäystävällisenä ravintolana, joka on avoinna ympäri vuoden. Myös naapuriravintoloissa riittää kuhinaa. Entiset latukahvilat tunnetaan nykyisin erämaakahviloina, jotka palvelevat asiakkaita myös lumettomana aikana. Kesät talvet kylän raittia koristavat pyörätelineet, ja kesällä pyöränpesupaikkoja ja pyöräily-ystävällisiä palveluntarjoajia löytyy jo kymmeniä. Vuokraamoissa on tarjolla jopa enemmän pyöriä kuin suksia. Kiitos kuuluukin alueen yrittäjille, jotka ovat uskaltaneet investoida vuokrapyöriin.

Merkittävä sysäys maastopyöräilyn nopeaan kehitykseen Ylläksen alueella oli Pallas-Yllästunturin kansallispuiston reittien avaaminen maastopyöräilylle neljä vuotta sitten.



Miksi hiihtokeskukset panostavat nyt pyöräilyyn?


Hiihtokeskuksissa panostetaan pyöräilyyn eikä syyttä: pyöräily on lähes kaikille sopiva laji. Pyöräilyä voi harrastaa ympäri vuoden myös perinteisissä hiihtokeskuksissa. Pyöräily on monipuolista, sillä se voi olla maastopyöräilyä, luontopyöräilyä, alamäkiajoa tai vaikka keino päästä kauppaan ja takaisin kotiin tai mökille. Pyöräilyssä on parasta, että jokainen voi harrastaa sitä omalla taitotasolla ja nauttia sen suomasta vapaudesta niin rakennetussa ympäristössä kuin luonnossa, kotimetsissä̈ ja lomareissuilla. Joku viisas onkin joskus todennut, että pyöräily on uusi laskettelu/hiihto ja niinhän se on: lajivaihtoehtoja, varusteita ja maastoja löytyy kaikille ja jokainen voi harrastaa tai kilpailla, omien mieltymysten mukaan.


Lähes kaikki haluavat kokeilla pyöräilyä Ylläksellä


Ylläksellä tutkittiin kesällä 2020, keitä perinteisesti hiihtokeskuksena tunnetulla alueella kesäaikaan vieraili ja mitä alue voisi tulevaisuutta ajatellen oppia matkailijoista. Lisäksi tutkimuksessa kysyttiin pyöräilyyn liittyviä kokemuksia ja määriteltiin pyöräilevän asiakkaan erilaisia profiileja.


Taloustutkimus Oy teki kyselytutkimuksen Ylläs Ympärivuotiseksi -hankkeen tilauksesta kesällä 2020 ja kysely toistetaan tulevana kesänä 2021. Kyselyyn vastasi kesä-syyskuun 2020 aikana yli 800 Ylläksen alueella vierailutta matkailijaa. Ylläs ympärivuotiseksi -hanke käynnistyi kesällä 2019 ja se saa rahoituksensa Lapin Liiton kautta Euroopan aluekehitysrahastolta.


Covid19 -kesä oli Ylläksen matkailun kannalta positiivinen yllätys: Lapin kesää kokemaan tulleita matkailijoita riitti ja me pääsimme testaamaan, miten Ylläs toimii pyörämatkailukohteena. Tutkimukseen osallistujista reilu neljännes (28 %) kertoi valinneensa Ylläksen kesän matkakohteeksi pyöräilyn vuoksi ja heistä pieni osa (6%) kertoi alamäkipyöräilyn olleen tärkein syy kohteen valinnalle. Iloisin yllätys tutkimuksen tilaajille oli, että jopa seitsemän kymmenestä (70 %) Ylläksenkävijästä oli jo aiemmin pyöräillyt Ylläksellä joko lumettomana aikana, talvella tai molempina kausina. Kyselyn perusteella osa matkailijoista innostui kokeilemaan pyöräilyä paikan päällä: lähes viidennes (18%) ei-vielä-pyöräilleistä kertoi kiinnostuneensa kokeilemaan pyöräilyä matkansa kuluessa.

Tutkimuksen perusteella pyöräily näyttäytyy laskettelun tavoin ”kaikkien lajina”. Alle 65 -vuotiaista lähes kaikki, noin 90 prosenttia, olivat joko pyöräilleet tai olisivat halukkaita kokeilemaan pyöräilyä. Myös 65 vuotta täyttäneistä yli 70 prosenttia vastasi haluavansa kokeilla pyöräilyä.


Ylläksellä pyöräiltiin keskimäärin 4-5 päivänä. Tutkimus osoitti hienoisen sukupuolieron: miehet harrastivat pyöräilyä eri muodoissa useampina päivinä kuin naiset, jotka puolestaan olivat miehiä kiinnostuneempia ostamaan palveluita pyöräilyn ympärille.

”Kokeilin ensimmäisen kerran talvipyöräilyä vuosi sitten ja ihastuin. Sähköavusteisen pyörän avulla sain tänä kesänä toteuttaa monen vuoden haaveeni ja ajoin Ylläksen huipulle katsomaan yöttömän yön aurinkoa. Tätä en olisi muuten saanut kokea, koska en jaksaisi enää patikoida ylös tunturiin” -nainen 68 v.

Pyöriä vuokrattiin jopa viikoksi


Vastaajista yli puolet (59 %) oli liikkeellä omalla pyörällä ja alle puolet (41 %) vuokrasi pyörän. Vuokrapyörät olivat erityisesti nuorimpien ikäryhmien suosiossa. Vuonna 2020 kysyntä oli tarjontaa suurempi: avoimista vastauksista kävi selkeästi ilmi, että useampi olisi halunnut vuokrata pyörän, mutta alueen kaikki yli 300 vuokrapyörää olivat loppuunmyytyjä kesän aikana. ”Olisimme vuokranneet useamman sähköläskipyörän, mutta emme olleet osanneet varata etukäteen, joten emme saaneet haluamiamme pyöriä. Saimme kuitenkin yhden pyörän jolla pystyimme vuorotellen ajamaan.” -mies 48 v.



Pyöräilyyn ollaan valmiita käyttämään rahaa noin 70 euroa päivässä. Matkailijoiden rahankäytöstä löytyy eroja: nuoret ovat valmiita käyttämään enemmän rahaa kuin vanhemmat ikäryhmät. Alueellisesti eteläsuomalaiset matkailijat ovat valmiita käyttämään enemmän rahaa kuin pohjoisuomalaiset matkailijat. Kesän aikana kerättyjen muiden aineistojen perusteella asiakaskäyttäytymisessä tapahtui muutoksia kesällä 2020. Aikaisemmin sähköpyörä vuokrattiin yleisimmin yhdeksi päiväksi, kun taas kesällä 2020 vuokra-aika oli jopa viikon. Lapsiperheiden osuus myös pyöränvuokraajissa muodosti suuren asiakasryhmän aikaisempiin vuosiin verrattuna. Sähköavusteisten lastenpyörien myötä lajista on tullut perheystävällinen, koko perheen harrastus.

Pyöräilyyn ollaan valmiita käyttämään rahaa noin 70 euroa päivässä.

Pyöräilyyn, ja etenkin sen kasvaneeseen suosioon, suhtauduttiin kyselyssä myös kriittisesti. Muutamat vastaajat kokivat lisääntyneen pyöräilyn varsinkin maastoreiteillä häiritsevänä. Toiveissa oli, että pyöräilijöille ja patikoitsijoille/ retkeilijöille olisi maastossa erilliset reitit. Pyöräilijöiden käytöstä ja sääntöjen noudattamista myös moitittiin. Kriittisimmin pyöräilyn kasvuun alueen matkailuvalttina suhtautuivat yli 65-vuotiaat naiset, mutta heistäkin vain reilu neljännes (28%) ei ollut lainkaan kiinnostunut kokeilemaan pyöräilyä matkallaan.


Reitistön kehittämisessä riittää töitä


Ympärivuotinen pyörämatkailu on saavuttanut Ylläksen, mutta kehitettävää riittää niin reiteissä kuin muutoinkin. Reittimerkinnät eivät aina ole selkeitä ja polku saattaa upottaa tai kyltti ohjata väärään suuntaan. Talvella mökin pihalta pääsee näppärästi ladulle, mutta kesällä pyörällä liikkelle lähtevällä voikin olla vastassa. Osa reiteistä kunnostetaan joidenkin mielestä liian helpoiksi ja toiselle kunnostettu polku on täydellinen. Monimuotoista maastopyöräilyreitistöä siis tarvitaan ja paine kehittää reitistöä kansallispuiston ulkopuolelle kasvaa. Reitistön kasvattaminen vaatii investointeja ja investointien saaminen puolestaan lisää ympärivuotista matkailua ja tuottaa tuloja alueelle. Samaan aikaan täytyy pitää mielessä, että toimitaan poronhoitoalueella ja luonnon kuluminen tulee ottaa huomioon. Ylläksen alueen tahtotila on jatkossakin olla ”luonnollisesti ykkönen”.




Maastopyöräilyetiketti on jokaisen pyöräilijän hyvä ottaa haltuun. Ylläksen alueen matkailuyrittäjät ovat avainasemassa maastossa retkeilevien matkailijoiden opastamisessa – yhdessä viety viesti monenlaisten kulkijoiden mahtumisesta samaan luontoon lisää sopua ja kantaa pitkälle. Voimme yhdessä varmistaa kaikille luonnossa liikkujille hyvän kokemuksen: Lapin kesä on muutakin kuin maastopyöräilyä – patikointia, melontaa, kalastusta, ratsastusta, retkeilyä, rentoutumista, maisemien ihailua ja maailman puhtainta ilmaa, vaikka pyörällä paikasta toiseen siirtyen.


Kirjoittaja Heli Laukkanen työskenteli Ylläs ympärivuotiseksi -hankkeessa suunnittelija ja toimii nykyään Ylläksen alueella yrittäjänä.


Lue lisää Ylläksen maastopyöräreiteistä ja palveluista heidän verkkosivuiltaan.





66 katselukertaa