BIKE LIKE A FINN - PYÖRÄILE KUTEN SUOMALAISET OSA 1

Teksti: Lauri Kervinen, Helsingin seudun pyöräiljät

Kuvat: Lauri Kervinen, ellei toisin mainittu


Suomen kesä ja pyörämatkailun kuumin sesonki ovat käynnissä. Mutta kuinka päästä alkuun pyörämatkailussa? Minne lähteä, kuinka suunnitella reitti ja kuinka varustautua matkaan? Pyörämatkailusesongin kunniaksi Hepo haastatteli kuutta fillarireissujen konkaria, jotka ystävällisesti jakoivat vinkkinsä kaikkien pyörämatkailusta kiinnostuneiden iloksi ja hyödyksi. Ensimmäisessä "Bike Like a Finn" -sarjan osassa jaamme konkareiden mietteitä pyörämatkailusta ja vinkkejä reitin valintaan ja päiväetappien suunnitteluun, toisessa osassa jaamme heidän mietteitään majoituksen ja retkiseuran valintaan.


“Pyörämatkailussa parasta on vapaus”, kertoo vuodesta 2011 aktiivisesti pyörämatkaillut Tiina Alestalo. “Pyörän selässä ei tarvitse erikseen pysähtyä kokemaan ja näkemään, siinä on koko ajan luonnon ympäröimänä.” Kaikki haastatellut konkarit kannustavat yhteen ääneen tarttumaan rohkeasti pyörää sarvista ja lähtemään tien päälle. Pyörämatkan ei tarvitse olla valtava haaste tai pitkä seikkailu, vaan jo lyhyemmälläkin ja lähiympäristöön suuntautuvalla retkellä voi kokea suuria elämyksiä. Eikä pyörämatkailijan tittelistäkään kannata ottaa suuria paineita.

“Pyörän selässä ei tarvitse erikseen pysähtyä kokemaan ja näkemään, siinä on koko ajan luonnon ympäröimänä", Tiina Alestalo vinkkaa

Marja Rikaniemen ensimmäinen pyörämatka oli Päijänteen ympäriajo Jopolla 1970-luvun alussa.



“Pyörämatkailija kuulostaa turhan juhlavalta – olen ollut elämäntapapyöräilijä pienestä pitäen”, luonnehtii jo 1970-luvulla pyöräreissannut Marja Rikaniemi. “Ja jos yhtään mieli tekee, niin kannattaa lähteä”, vahvistaa Sari Roos, joka aloitti pidempien pyörämatkojen tekemisen vuonna 2017, “sillä tämä ei ole niin juhlallista, että pitäisi olla hirveän hyvä kunto tai valtavat varusteet.”


Kipinä pyörämatkailuun voikin syttyä hyvin arkisista kokemuksista. Henri Hannula kertoo hankkineensa Tunturi-pyöränsä ja sivulaukut joka kelin työmatkapyöräilyyn. Arkipyöräily maistui, nälkä kasvoi syödessä ja pian Hannula polkikin jo mökilleen. “Nyt olen ihan koukussa. Pyörämatkailu on todella kiva lisä elämään, pitää hyvässä kunnossa ja tarjoaa omaa aikaa”, kertoo Hannula.

Henri Hannula hankki Tunturinsa vedenpitävine sivulaukkuineen joka sään työmatkakulkuvälineeksi, mutta innostuikin pyörämatkailusta ja bikepackingistä.



Osa pyörämatkailun harrastajista kokee, että varsinainen pyörämatkailu tarkoittaa matkoja, joilla yövytään. Toisaalta myös aivan lähiympäristöön suuntautuvan fillarireissun voi hyvällä syyllä laskea pyörämatkailuksi. “Kaikki missä on eväät mukana!” määrittelee Henri Hannula, ja jatkaa, että “ihan vaikka vain matka lähiluontoon voi olla matkailua.” “Mielestäni sekin on pyörämatkailua, että menet vähän kauempana sijaitsevaan kahvilaan päiväretkelle – tai vaikka polkaiset yhdeksi yöksi Porvooseen”, linjaa puolestaan Anniina Vikman.

Toisaalta myös aivan lähiympäristöön suuntautuvan fillarireissun voi hyvällä syyllä laskea pyörämatkailuksi. “Kaikki missä on eväät mukana!” määrittelee Henri Hannula, ja jatkaa, että “ihan vaikka vain matka lähiluontoon voi olla matkailua.”

Mutta jos matka voi suuntautua lähiluontoon tai -kaupunkiin, voi se suuntautua myös kaukomaille. Tiina Alestalo aloitti ulkomaanpyöräilynsä lukion jälkeen pyöräillessään kaverinsa kanssa viidessä päivässä Tukholmasta Helsingborgiin. Tätä nykyä hän tekee vuosittain yhden pitemmän ulkomaanmatkan ja pyöräilee Virossa joskus useammankin kerran vuodessa.

MITEN SUUNNITELLA REITTI?


Reittivalinnat ovat merkityksellisiä paitsi kohteiden ja palveluiden, mutta myös itse ajokokemuksen kannalta. Moni haastatelluista korostaa sitä, että vähempiliikenteiset tiet ovat reitteinä usein vilkkaita valtaväyliä huomattavasti miellyttävämpiä ja turvallisempia. Hyvä nyrkkisääntö onkin, että mitä pienempi on tien numero, sitä vilkkaampi se lähtökohtaisesti on. Kannattaakin pyrkiä välttämään yksi- ja kaksinumeroisia valta- ja kantateitä, ja hakeutua pienemmille väylille. Siinäkin on tosin riskinsä, sillä “isoja teitä vältellessään päätyy pienille teille – jotka ovat joskus todella pieniä,” kertoo Anniina Vikman, “mutta jos menee pieleen, niin jääpähän hyvä tarina kerrottavaksi!”

Anniina Vikman suosii majoituksina bed & breakfast -paikkoja, mutta myös hotellit – ja vaihtoehtoisesti teltta tai riippumatto – kelpaavat.



Tien luokitus ei toki vielä kerro sen tarkemmista ominaisuuksista, kuten pientareen leveydestä ja kunnosta. Google Maps ei sekään aina tunne tien laatua, joten perinteinen tiekartasto on mainio kumppani pyörämatkailijoille. “Suunnitteluvaiheessa paperikartta on ehdoton työväline! Se auttaa hahmottamaan isoja kokonaisuuksia. Perinteinen kartta on myös hyvä virran loppuessa tai käydessä vähiin”, vahvistaa Teemu Kivekäs.


Tiekarttojen ohella myös pienemmän mittakaavan Retkeily GT -kartat ovat mainioita, sillä ne kertovat paremmin myös teiden laadusta ja päällysteestä sekä muun muassa kiinnostavista retkeilykohteista matkan varrella. Myös Googlen Streetview -palvelusta voi olla hyötyä pientareen ja päällysteen tarkempaa kuntoa ja laatua arvioidessa. Moni myös käyttää mobiililaitetta pyörämatkan navigoinnissa. Navigointiin on olemassa varta vasten suunniteltuja sovelluksia: Ride with GPS -sovellusta hyödyntää muun muassa Bikelandin South by cycle ja Arctic by Cycle -bikepacking reitistöt. Vastaavia sovelluksia on myös muita, kuten Komoot -sovellus, jota pyörämatkailijat käyttävät paljon reittisuunnitteluun ja navigointiin. Google maps toimii lisäapuna ravintola- ja majoituspalveluiden löytämiseen.


Sari Roos kertoo pyöräilleensä lapsesta asti, mutta pidempiä pyörämatkoja hän on tehnyt vuodesta 2017. Hän viihtyy koillisemman ja pohjoisemman Suomen loivissa mäissä ja rauhassa. Kuva: Sari Roosin albumi.



Apua reittivalintoihin kannattaa kysyä myös paikallisilta. Monesti paikalliset tuntevat hyvin pyöräilylle sopivat reitit ja osaavat neuvoa vähäliikenteisemmille teille. “Joskus on mopopoika lähtenyt ajamaan edellä ja näyttämään reittiä – myös paikalliset mummot ovat polkaisseet mukaan ja vieneet vaikkapa hotellille”, muistelee Roos.


Reittejä voi suunnitella itse, mutta alkuun voi olla haastavaa löytää juuri pyöräilyyn sopivia teitä, minkä vuoksi on järkevää hyödyntää valmiita reittejä ja reitistöjä. Bikeland.fi Pyörämatkailukartta kokoaa yhdelle kartalle kaikki Suomen pyörämatkailureitit. Pyörämatkan suunnittelu onkin kätevää aloittaa valitsemalla kartasta sopiva reitti ja ajaa se. Mikäli reittiä haluaa muokata, voi sen GPX-jäljen ladata omalle laitteelle ja esim. komoot-sovellukseen, jossa reittiä voi muokata itselle juuri sopivaksi.


KONKAREIDEN SUOSIKKIKOHTEITA


Ahvenanmaa onkin suosittu pyörämatkailukohde. Anniina Vikman mainitsee saarimaakunnan hyviksi puoliksi tasaisuuden, meren läheisyyden, vähäisen liikenteen ja runsaat palvelut. Rautateitse onnistuu siirtyminen myös esimerkiksi Saloon, josta alkaa toinen merellinen pyöräily-ympäristö, Teemu Kivekkään suosikki, Rannikkoreitti. Salon, Kemiönsaaren, Hangon ja Tammisaaren alueella risteilevä reitti on verrattavissa tunnettuun Turun saariston rengastiehen, mutta Kivekkään mukaan Rannikkoreitti on opasteidensa ja palveluidensa puolesta jopa rengastietä parempi pyörämatkailureitti. “Rannikkoreitillä on paljon Bikelandin Tervetuloa pyöräilijä -yhteistyöyrityksiä, jotka tarjoavat palveluita ja esimerkiksi huoltovälineitä pyöräilijöille. Myös laivayhteys Kasnäsistä Bengtskärin majakkasaaren kautta Hankoon on kokemisen arvoinen”, vahvistaa Kivekäs. Majapaikat kannattaa toki varata nekin ajoissa.


Rannikkoreitillä on paljon Bikelandin Tervetuloa pyöräilijä -yhteistyöyrityksiä, jotka tarjoavat palveluita ja esimerkiksi huoltovälineitä pyöräilijöille. Myös laivayhteys Kasnäsistä Bengtskärin majakkasaaren kautta Hankoon on kokemisen arvoinen, vahvistaa Kivekäs.

Vaikka Teemu Kivekäs hyödyntää retkillään kahvila- ja ravintolapalveluita, on hän kuitenkin myös omavarainen ruoan ja juoman suhteen: mukana pyörälaukussa kulkee niin paistinpannu kuin kahvimyllykin.



Myös Marja Rikaniemi kertoo pitävänsä kiertoreiteistä. Hän mainitsee paikallisena esimerkkinä Tuusulanjärven kierron ja hivenen pitempänä reissuna Saimaan ympäriajon: “eteläpuoli on jo kierretty, seuraavaksi sitten pohjoinen. Ympyräreiteissä kiehtoo nähdä, mitä toisella puolella on”, vahvistaa Rikaniemi. Sari Roos puolestaan kehuu Koillismaan pyöräilymaastoja.


Kuusamon ja Posion seudulla mäet ovat ihanan loivia, eikä pohjoisin Suomikaan ole hassumpi: Saariselän ja Utsjoen välillä sielu lepää maisemissa ja rauhassa, eikä liikennettäkään ole liiaksi, Roos kertoo.

PALJONKO PÄIVÄSSÄ?

Kuinka pitkä on sitten sopiva päivämatka? Yleisellä tasolla haastattelemamme pitivät noin sadan kilometrin päivämatkaa jonkinlaisena maksimina. Osviittaa voi ottaa myös omasta arkipyöräilystään. Marja Rikaniemi luonnehtii sopivan päivämatkan olevan noin nelinkertainen arkiseen työ- tms. matkaan verrattuna.


Vuodesta 2011 pyörämatkaillut Tiina Alestalo reissaa aktiivisesti niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Hän suosittelee Viroa aloittelevan pyörämatkailijan ulkomaankohteeksi.


Sopivaan päivämatkaan vaikuttavat luonnollisesti myös olosuhteet. Tiina Alestalo kertoo keskimääräisen matkan olevan hänen pyörämatkoillaan noin 50–70 kilometriä päivässä, mutta vuoristoisissa olosuhteissa, esimerkiksi Albaniassa tai Kroatiassa se laskee 30 kilometriin päivässä. Vastaavasti tasaisella maastolla ja hyvällä pyöräilyinfrastruktuurilla siunatuissa Alankomaissa matka saattaa olla sadan kilometrin luokkaa. Henri Hannula korostaa nautinnollisuutta, ja sitä, ettei kilometrimäärää pidä miettiä kilpailullisessa mielessä. Ideologiana onkin syytä pitää sitä, ”että se ei ole matka vaan vauhti, mikä tappaa”, kiteyttää Sari Roos.


Matkaa ei ole pakko taittaa pelkästään pyörän satulassa. Esimerkiksi julkisten liikennevälineiden yhdistäminen pyörämatkaan on mainio tapa. “On joskus puuduttavaa aloittaa matka samalla parinkymmenen kilometrin taajama-ajolla. Siksi nousen usein junan kyytiin ja matkustan lähemmäksi haluttuja matkailuseutuja”, kertoo Kivekäs.

Juna onkin mukava pyörämatkailun apuväline, mutta pyöräpaikka kannattaa varata ajoissa. Myös Anniina Vikman kertoo kulkeneensa julkisilla esimerkiksi Mikkeliin matkatessaan Saimaalle ja vastaavasti Turkuun reissatessaan Ahvenanmaalle.


Bike Like a Finn -sarjan toinen osa, jossa käsitellään pyörämatkoilla majoittumista ja retkiseuran valintaan julkaistaan 19.7.2022


Voit lukea alkuperäisen jutun kokonaisuudessaan Hepon verkkosivuilta



KERRO, MITEN SINÄ PYÖRÄMATKAILET

Voit kertoa meille miten ja missä sinä olet pyörämatkaillut tänä kesänä käyttämällä hastagejä #bikelikeafinn ja #bikelandfi




TUNNETKO JO HELSINGIN SEUDUN PYÖRÄILIJÄT ELI HEPON?

Helsingin seudun pyöräilijät ry, tuttavallisemmin Hepo, on pyöräilyn edistämiseen keskittynyt kansalaisjärjestö, jolla on yli 1550 jäsentä. Hepo pyrkii vaikuttamaan lainsäädäntöön ja liikennesuunnitteluun niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Puoluepoliittisesti Hepo on sitoutumaton. Vaikuttamisen ohella myös pyöräretkien järjestäminen on ollut alusta alkaen näkyvä ja merkittävä osa HePon toimintaa. Pyöräretkiin voit tutustus Hepon retket-sivulta.



173 katselukertaa

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki