Itärajan tuntumassa Pohjois-Karjalassa kulkee ainutlaatuinen, noin 300 kilometrin mittainen yhtenäinen vaellusreitistö, joka tarjoaa Pohjois-Karjalaan suuntaaville maastopyöräilijöille upeita maisemia, vaihtelevia maastoja, kulttuurihistoriaa, taukopaikkoja ja paljon erilaisia elämyksiä.
Teksti ja kuvat: Aliisa Heinäaro
Suomesta löytyy maastopyöräilijöille useita upeita reittejä, mutta Karhunpolun, Susitaipaleen ja Pogostan kierroksen muodostama yli 300 kilometrin pituinen läpi pohjoiskarjalaisten metsien, soiden ja harjumaastojen kulkeva reitistö on ainutlaatuinen kokonaisuus. Reitistö tarjoaa haastetta ja koettavaa useammaksi päiväksi kerrallaan kokeneemmallekin maastopyöräilijälle, mutta reitteihin voi tutustua myös vain päiväseltään tekemällä lyhempiä retkiä. Loputtomat neulaspolut ja kauneudellaan lumoavat harjumaisemat takaavat unohtumattomia elämyksiä hiljaisuudessa kylpevän erämaisen luonnon keskellä kaiken tasoisille maastopyöräilijöille.
Aliisa Heinäaro esitteli meille tarkemmin Karhunpolun, Susitaipaleen ja Pogostan kierroksen reittejä sekä antoi vinkkejä maastopyöräretken suunnitteluun Pohjois-Karjalan maisemissa.
Karhunpolku
Karhunpolku on 140 kilometriä pitkä janareitti Patvinsuon kansallispuistosta Ruunaan retkeilyalueen kautta Teljoon. Karhunpolun reitti on helppo jakaa esimerkiksi kahteen tai neljään osaan oman pyöräilyvauhdin mukaan. Lukemattomat vesistöt, upeasti avautuvat harjumaisemat, kauniit suot ja kumpuilevat polut kutsuvat kulkijoita ihastumaan pohjoiskarjalaiseen luontoon ja erämaiseen tunnelmaan. Ainutlaatuisen pitkä vaellus- ja maastopyöräreitti tarjoaa paljon helppokulkuisia neulaspolkuja pitkoksilla ja kivikoilla sekä tiukoilla harjunousuilla ja -laskuilla höystettynä. Karhunpolun eteläosa Patvinsuon ja Ruunaan välillä on maastonmuodoiltaan tasaisempaa kuin pohjoisosa Ruunaan ja Teljon välillä, jossa on useita korkeita harjuja mutta vähemmän pitkoksia. Matkaa voi halutessaan jatkaa kohti etelää vielä noin 160 kilometriä kulkemalla Susitaivalta ja Pogostan kierrosta.
Karhunpolun eteläosa Patvinsuon ja Ruunaan välillä on maastonmuodoiltaan tasaisempaa kuin pohjoisosa Ruunaan ja Teljon välillä, jossa on useita korkeita harjuja mutta vähemmän pitkoksia.
Susitaival
Susitaival on 95 kilometriä pitkä maastopyöräilyyn soveltuva vaellusreitti Möhköstä Patvinsuon kansallispuistoon. Valoisat kangasmetsät, jylhät harjut, kauniit vesistöt ja avarat suomaisemat kutsuvat kulkijaa tutustumaan pohjoiskarjalaiseen erämaiseen luontoon. Reitti on Karhunpolkua vähemmän kuljettu, mutta maastoon pääosin hyvin merkitty. Susitaipaleen pohjoisosa kulkee Patvinsuolla paljolti pitkoksia pitkin ja Naarvassa pääsee ihailemaan upeasti avautuvia vaaramaisemia. Särkkäjärveä lähestyttäessä reitti kulkee harjumaisemissa ja näköala avautuu välillä avarana kauas.
Helpoin osuus Pogostan kierroksella on heti Särkkäjärven autiotuvalta länteen suuntaavaa Kulkijan taivalta pitkin.
Susitaipaleen erikoisuutena ovat neljä vetolauttaa, jotka auttavat kulkijaa vesistöjen ylityksissä. Susitaipaleen eteläinen osuus Möhköstä Särkkäjärven autiotuvalle asti on samaa reittiä yhdessä Pogostan kierroksen itäisen osan kanssa. Särkkäjärvellä voi valita, haluaako Pogostan kierroksen kulkea vasta- vai myötäpäivään. Helpoin osuus Pogostan kierroksella on heti Särkkäjärven autiotuvalta länteen suuntaavaa Kulkijan taivalta pitkin.
Pogostan kierros
Pogostan kierros on pogostaa eli Ilomantsin kirkonkylää kiertävä 87 kilometriä pitkä rengasreitti Taitajan taivalta, Rajan polkua, Susitaivalta ja Kulkijan polkua seuraillen. Suomen itäisimmässä kunnassa Ilomantsissa vesistöt, suot, metsät ja jääkauden muovaavat harjumaisemat tarjoavat kokemisen arvoisen elämyksen. Reitti kulkee upeissa harjumaisemissa, hiljaisilla salomailla ja käy välillä myös kylämaisemissa. Tämä pitkä rengasreitti kutsuu kulkijoita tutustumaan pohjoiskarjalaiseen luontoon. Reitillä on paljon helppokulkuista maastoa, mutta jyrkät harjunousut ja -laskut sekä kivikot nostavat ajoittain reitin vaativuustasoa.
Pogostan kierroksen pohjoinen osa Särkkäjärven autiotuvan ja Taitajan taipaleen välillä on suunniteltu erityisesti pyöräily huomioon ottaen. Reitti kulkee pääasiassa pitkin hiekkateitä, mutta matkalla on myös leveää ja kapeaa helppokulkuista polkua. Taitajan taipaleella ja Susitaipaleella on myös helppoa polkua, mutta myös vaativia kohtia, kuten kivikoita ja jyrkkiä laskuja ja nousuja, löytyy paikoittain.
Pogostan kierroksen pohjoinen osa Särkkäjärven autiotuvan ja Taitajan taipaleen välillä on suunniteltu erityisesti pyöräily huomioon ottaen.
Jos tässä vaiheessa on kulkenut Teljosta Änäkäisen, Ruunaan, Kitsin, Patvinsuon, Naarvan, Särkkäjärven autiotuvan, Petkeljärven ja Möhkön kautta takaisin Särkkäjärven autiotuvalle, voivat innokkaimmat halutessaan lähteä takaisin kohti pohjoista ja tarkastella maisemia aivan uudesta suunnasta. Koettavaa on noin 300 kilometriä suuntaansa, joten yhteensä maisemia voi katsella 600 kilometriä ja silti kokea maaston, maisemat ja polut hieman eri tavalla kuin aiemmin.
Vinkkejä retken suunnitteluun
Reitin varrella on monia paikallisten toimijoiden tarjoamia ravintola-, virkistys- ja majoituspalveluita, joita reiteille suuntaavien kannattaa tarpeen mukaan hyödyntää. Pitkiksi venyvien päivämatkojen varalta kannattaa varata eväitä reppuun, vaikka nauttisikin ravitsevan aterian matkan varrelle osuvassa ravintolassa. Majoituskohteista voi kysyä mahdollisuutta aamupalaan tai mahdollisesti myöhemmin illalla nautittavaan runsaaseen päivälliseen.
Reitin kulkeminen pyöräillen edellyttää maastopyöräilykokemusta. Ajoittaiset kivikot sekä jyrkät harjuille nousut ja laskut tekevät suurilta osin helppokulkuisesta reitistä kokonaisuutena keskivaativan. Matkaan kannattaa varata riittävästi aikaa ja nauttia rauhassa luonnosta ja maisemista. Ota mukaan myös kaverisi sekä runsaasti seikkailumieltä ja lähde tutustumaan näihin loputtomiin polkuihin. Suunnittele reitti omien mieltymystesi ja tarpeidesi mukaan – reitistö tarjoaa jokaiselle jotakin!
Matkalle kannattaa varustautua säänmukaisella vaatetuksella ja varusteilla sekä riittävällä määrällä juotavaa ja syötävää. Reitti on merkitty maastoon oransseilla maalimerkeillä, mutta kartta on syytä pitää myös mukana. Matkapuhelinyhteyksien kuuluvuudessa voi olla joitain katvealueita. Lisäksi on hyvä pitää mukana ensiapuvälineitä. Otathan myös huomioon, että sateisella säällä tai maaston ollessa kostea, pitkospuut, kivet ja juuret voivat olla hyvin liukkaita ja näin nostavat reitin vaatimustasoa.
Vauhdikkaita maastopyöräilyseikkailuja!
Aliisa Heinäaro
Kirjoittaja on muutaman vuoden maastopyöräilyä harrastanut ja luontoretkeilystä kiinnostunut yhteiskuntamaantieteen maisteriopiskelija, joka on ollut kuluneena kesänä korkeakouluharjoittelijana Lieksan Kehitys Oy:n vetämässä Pielisen matkailualueen kehittämishankkeessa kartoittamassa maastopyörämatkailuun soveltuvia reitistöjä Lieksan kaupungin ja Ilomantsin kunnan alueilla.
Tutustu reitteihin Outdooractivessa