Längd
707 kmVaraktighet
8-13 daysHöjdmetrar
6773mHögsta punkten
160m% Oasfalterad
40 %% Stigar
0.5 %Svarighetsgrad
3% Körbar
100 %Pohjois-Saimaan kierros on 707 kilometrin ja 7-10 pyöräilypäivän bikepacking-reitti, joka kiertää nimensä mukaisesti Saimaan pohjoisen järvialueen laajana ympyräreittinä. Savonlinnasta alkava reitti yhdistää alueen hienoimmat soratiet, harjut, saaristokylät, luostarit, kanavat, kansallispuistot ja palvelut yhdeksi suureksi järvialueen seikkailuksi. Reitillä ovat esimerkiksi Koloveden kansallispuisto, Heinäveden kanavat, Valamon ja Lintulan luostarit, Liperin leipäpitäjän peltomaisemat sekä Keski-Karjalan kirkkaat järvet ja vaaramaisemat. Reitin 10 rautatieasemaa tekevät kokonaisuudesta poikkeuksellisen helposti saavutettavan ja alueen neljä laivayhteyttä antavat mahdollisuuden sopivaan rytmittelyyn pyöräilyn ja saaristoristeilyn välillä.
Pohjois-Saimaan kierros on Saimaa by Cycle -reitistön pääreitti: 707 kilometrin mittainen ympyräreitti, joka kokoaa pohjoisen Saimaan järvialueen hienoimmat soratiet, saaristokylät, harjut, kanavat, luostarit, kansallispuistot ja palvelut yhden pitkän bikepacking-seikkailun varrelle. Savonlinnasta alkava reitti kiertää myötäpäivään Saimaan pohjoisia selkiä, kyliä ja kulttuurimaisemia yhdistäen helppoja sorateitä, hiljaisia maanteitä ja muutamia syrjäisempiä retkeilyosuuksia.
Savonlinnasta reitti suuntaa Enonkosken kautta Savonrantaan ja sieltä rauhallisia metsäteitä pitkin Koloveden kansallispuiston maisemiin. Koloveden kallioiset rannat, suojaiset telttapaikat ja järviluonto tuovat reitille vahvan erämaisen sävyn ennen matkan jatkumista kohti Heinäveden rautatieasemaa, Kermanrantaa sekä kanavien ja luostareiden aluetta. Tämän osuuden voi halutessaan risteillä S/S Heinävesi -höyrylaivalla Savonlinnasta Karvion kanavalle.
Heinäveden osuudella reitin varrelle osuvat Karvion, Varistaipaleen ja Taivallahden historialliset kanavat sekä Lintulan ja Valamon luostarit palveluineen. Samalla alueella sijaitsevat myös Palokin kosket, joilla on keskeinen merkitys uhanalaisen Saimaan järvilohen ja järvitaimenen tulevaisuuden kannalta. Luostareiden alueella voi risteillä M/S Sergeillä välin Varistaipaleen kanava – Valamon luostari. Luostareiden jälkeen reitti jatkuu yhdelle koko kierroksen hienoimmista soratieosuuksista kohti Sarvikummun kyläkauppaa, josta koukataan Viinijärven ja Ylämyllyn kautta Liperin peltoaavoille ja Kirkkolahden satamaan.
Liperistä reitti kulkee Keski-Karjalan puolelle Rääkkylään, jossa kuljetaan Suomen suurimman sisävesisaaren, Oravinsalon kautta Rääkkylän Paksuniemeen. Sieltä reitti jatkuu kirkkaiden järvien, pienten kylien ja hiljaisten maalaisteiden kautta Tohmajärvelle, Kiteelle ja Kesälahdelle. Kesälahdelta reitti mutkittelee vanhan Totkunniemen kylän kautta Uukuniemeen ja jatkaa sieltä pitkälle, paikoin syrjäiselle rajaseudun osuudelle kohti Parikkalaa. Ennen Parikkalaa reitti sivuaa Siikalahden luonnonsuojelualuetta, joka tunnetaan Sisä-Suomen tärkeimpänä lintukosteikkona ja erinomaisena lintujen tarkkailupaikkana.
Parikkalan ja Punkaharjun välillä reitti seurailee hiljaisia, paikoin hyvinkin syrjäisiä sorateitä kohti Suomen tunnetuinta harjumaisemaa. Punkaharjun luonnonsuojelualue, vanha veden ympäröimä harjutie, ulkoilureitit ja alueen palvelut muodostavat reitin loppupuolelle todellisen kohokohdan, jonka jälkeen jäljellä on enää viimeinen etappi takaisin Savonlinnan palveluiden ääreen. Punkaharjulta on myös risteilymahdollisuus Savonlinnaan.
Reitin varrella on 10 rautatieasemaa, joten reitille on helppo saapua, siltä on helppo poistua ja kokonaisuuden voi jakaa useaan lyhyempään matkaan. Järvialueen luonne näkyy reittilogon lisäksi laivayhteyksissä ja risteilymahdollisuuksissa: reitillä on neljä laivayhteyttä, joilla voi kulkea osan reitistä ja siten mukavasti rytmitellä soratieretkeilyn ja saaristoristeilyjen välillä. Kokonaisuus sopii sekä pitkää järvialueen seikkailua etsivälle että pyöräilijälle, joka haluaa tutustua Saimaan pohjoisosiin pala kerrallaan. Reitin pystyy kulkemaan majatalosta majataloon ilman leiriytymisvarusteita mikäli 70km maksimipäivämatka ei tuota ongelmia ja majapaikat on varannut ennakkoon. Teltan kanssa retkeily tuo kuitenkin etenemiseen joustavuutta.
- Punkaharjun luonnonsuojelualue ja vanha harjutie, yksi koko Suomen tunnetuimmista maisemakohteista ja reitin loppupuolen selvä huipennus.
- Saimaan laivayhteydet ja risteilymahdollisuudet, joiden avulla reittiä voi rytmittää pyöräilyn ja vesillä liikkumisen välillä. Mahdollisia yhteyksiä ovat Savonlinna–Karvion kanava, Varistaipaleen kanava–Valamon luostari, Punkaharju–Savonlinna sekä Joensuu–Saariston puoti, mikäli reittiä täydentää Joensuun ja Lykynlammen kautta.
- Valamon ja Lintulan luostarit, jotka tarjoavat reitin varrelle ainutlaatuisen yhdistelmän hiljentymistä, kulttuurihistoriaa, majoitus- ja ruokapalveluita sekä luostareiden välistä maisemaa.
- Heinäveden historialliset kanavat: Karvion, Varistaipaleen ja Taivallahden kanavat tuovat reitille vahvan sisävesiliikenteen ja kulttuurihistorian kerroksen.
- Koloveden kansallispuiston erämainen järviluonto, kallioiset rannat ja hienot telttapaikkavaihtoehdot Savonrannan ja Heinäveden välisellä osuudella.
- Siikalahden luonnonsuojelualue, joka tunnetaan Sisä-Suomen tärkeimpänä lintukosteikkona ja erinomaisena lintujen tarkkailupaikkana.
- Keski-Karjalan kirkkaat järvet ja kylämaisemat, erityisesti Tohmajärven, Kiteen, Kesälahden ja Uukuniemen välisillä osuuksilla.
- Palokin kosket, joilla on tärkeä merkitys uhanalaisen Saimaan järvilohen ja järvitaimenen tulevaisuuden kannalta.
- Rääkkylän saaristotunnelma ja Oravisalo, Suomen suurin sisävesisaari, joka tuo reitille vahvan saaristomaisen luonteen ennen siirtymää Keski-Karjalan järvi- ja vaaramaisemiin.
- Reitti on ajettavissa millä tahansa pyörällä, kunhan rengaskoko on minimissään 40 mm. Reitillä pinnanlaadut vaihtelevat sileästä satunnaiseen karkeaan, joten isommastakaan ilmatilasta ei ole kuitenkaan haittaa. Isompi rengas lisää mukavuutta.
- Paras aika pyöräretkeilyyn Pohjois-Karjalassa on yleensä toukokuun lopusta syyskuun loppuun. Päivälämpötilat ovat usein alku- ja loppukesästä 12-20 asteen luokkaa ja kesäkuukausina 15-25 asteen ikkunassa. Pitkiäkin hellejaksoja voi kuitenkin nykyään esiintyä, erityisesti kesä-, heinä- ja elokuussa.
- Vesipisteet ovat reitillä ajoittain kaukana toisistaan, joten varaudu kantamaan kesähelteillä täyden ajopäivän vesitarpeet vesipisteiden välillä. Reitin palvelut toimivat vesipisteinä. Telttailua varten valmistaudu puhdistamaan käyttövesi järvivedestä tai kanna riittävästi yöpymistä edelliseltä vesipisteeltä.
- Makuupussia valitessa on hyvä olettaa, että ainakin alku- ja loppukesästä yölämpötilat voivat laskea reilusti alle 10 asteenkin.
- Reitillä on vain digitaalinen reittiopastus, lue vinkit digitaalisilla reiteillä navigointiin Bikeland.fi -sivustolta.
- Pysy aina opastetulla reitillä ja pyri käyttämään vain reittikuvauksessa suositeltuja leiri- ja taukopaikkoja. Lisäksi seuraa Metsähallituksen Retkietikettiä ja Suomen Ladun Maastopyöräilijän etikettiä.
- Puhelinverkko kattaa koko reittialueen: avun soittaminen onnistuu aina numerosta 112 tai 112-sovelluksen kautta.
- Reitti on mahdollista pyöräillä ilman leiriytymisvarusteita Reittiselostuksen mukaisella päivävauhdilla, kun yöpymiset majataloista varaa ennakkoon. Pisimmät päivämatkat majapaikkojen välillä ovat noin 70 kilometrin luokkaa.
- Majoituspalveluiden hinnat vaihtelevat edullisesta kohtuuhintaiseen ja majoituksissa on yleensä erinomainen hinta-laatu-suhde.
- Telttailu reitillä vaatii jonkun verran suunnittelua ennakkoon, sillä osa taukopaikoista sopii yöpymiseen ja osa ei. Suositteltuja telttapaikkoja ovat leirintäalueiden lisäksi tietyt syrjäiset uimarannat sekä yksittäiset laavut ja kodat. Reittiselostuksessa on esitetty suositeltu päivärytmitys telttapaikkojen mukaan.
- Juomavettä ei ole saatavilla useilla suositelluilla telttapaikoilla, joten kanna vesi yöksi leiripaikkaa edeltävältä vesipisteeltä. Mikäli telttapaikka sijaitsee vesistän äärellä, voi käyttöveden puhdistaa yleensä myös järvivedestä.
- Polttopuita ja huussi löytyvät vain joiltakin tauko- ja yöpaikoilta.
- AirBnB -majoitusvaihtoehtoja on reitin varrella myös satunaisesti.
- Tulipaikoilla tulee muistaa, että avotulen tekeminen on ehdottomasti kiellettyä metsäpalovaroituksen aikana.
- Ravintoloita ja kahviloita on tarjolla yleensä säännöllisesti reitillä, mutta mukaan mahtuu myös muutama syrjäisempi reittiosuus, jossa ruokapalveluita ei ole saatavilla päivän aikana. Osa reitillä olevista kahviloista on myös vain kesäaikana auki olevia ja mahdollisesti myös rajoitetuilla aukioloajoilla, joten aukioloajat kannattaa tarkastaa ennakkoon.
- Kauppoja on reitillä säännöllisesti, joten ruokatarpeita ei tarvitse kantaa mukana reilu päivän eväitä enempää. Pisin kaupaton osuus on 70km etappi Savonrannasta Heinävedelle.
- Vesipisteet ovat reitillä kaukana toisistaan, joten varaudu kantamaan kesähelteillä vähintään täyden ajopäivän vesitarpeet yöpaikkojen välillä. Reitin palvelut toimivat vesipisteinä. Pisin etappi ilman vesipisteitä on noin 60km Sarvikummun kyläkaupalta Savonrantaan. Telttailua varten valmistaudu puhdistamaan käyttövesi järvivedestä.
- Reitti kulkee pitkälti helppoja ja tasaisia sorateitä pitkin, eikä erittäin karkeaa soraa tai pehmeitä tieosuuksia juuri ole. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että useimmat soratiet huolletaan, eli lanataan kuitenkin touko-kesäkuussa, jonka jälkeen tie voi olla pehmeä muutamasta päivästä viikkoon.
- Reitin ainoat polkuosuudet ovat Valamon ja Lintulan luostareiden välisellä osuudella, jossa saattaa joutua hetkeksi jalkautumaan. Osuuksien pituus on vajaa yksi kilometri.
- Osa reitistä on melko mäkistä, joihin on hyvä varautua melko pienillä vaihteilla. Keskimäärin reitillä kertyy nousumetrejä suomalaisittain tyypilliset noin 1000 nousumetriä 100 ajokilometriä kohti.
- Reitin fyysistä vaativuutta voi hallita omalle ja oman porukan kunnolle sopivalla etenemissuunnitelmalla. Reitillä on hyvin palveluita ja reitin pyöräily onnistuu melko rennollakin vauhdilla yöpaikasta yöpaikkaan.
- Retkeilyhaasteeltaan reitti on melko helppo, sillä ruoka- ja yöpalvelut rytmittyvät matkan varrelle mukavasti. Isoimpana haasteena on riittävästä vesimäärästä huolehtiminen, sillä pisin väli vesipisteiden välillä on jopa 70km. Kesähelteillä tämä saattaa tarkoittaa jopa kolmen vesilitran kantamista tai enemminkin polkijasta riippuen.
- Reitti saa tekniseltä haastavuudeltaan arvon 2/5, fyysiseltä haastavuudelta 3/5 ja retkeilyhaasteeltaan 2/5. Kokonaisuutena reitin haastavuus on luokkaa 3/5.
- Pyöräretkeily on usein sitä mukavampaa mitä kevyempi varustus on, joka pätee myös tällä reitillä kohtalaisten nousumetrien vuoksi. Bikepacking -laukut ovat aina kepeämpi ja aerodynaamisempi vaihtoehto perinteisille tavaratelineelle ja sivulaukuille, mutta millä tahansa varustuksella kyllä pärjää, kunhan pyörästä löytyy myös riittävän pieniä vaihteita - varsinkin kun päivämatkan valitsee omaan kuntoon sopiviksi. Suositeltava rengaskoko on minimissään 40 mm, mutta suurempi rengas tuo retkeilyyn lisämukavuutta, eikä todennäköisesti hidasta etenemistä juurikaan.
- Reitin suositeltu lähtöpaikka on Savonlinna, mutta reitin voi yhtä hyvin aloittaa esimerkiksi Kiteeltä, Kesälahdelta, Parikkalasta tai Punkaharjusta.
- Erinomaisen saavutettavuuden vuoksi reitti on helppo ajaa itselle sopivissa pätkissä juna-asemalta juna-asemelle.
- Reitille pääsee junayhteyttä hyödyntäen myös Heinävedeltä, Viinijärveltä ja Vihannista, mutta huomioi, että raideyhteyttä Pieksämäen ja Joensuun välillä ajetaan tällä hetkellä vain kahdesti päivässä.
- Joensuu sopii myös reitin lähtöpaikaksi, joko ajamalla Pyhäselän kierrosta 30 km pätkä Ylämyllylle, tai ottamalla Joensuusta M/S Suvi-Tuuli x Saariston Puoti -risteily Pyhäselän yli.
- Linja-autoyhteys toimii myös reitin muihin kuntakeskuksiin Tohmajärvelle, Liperiin, Savonrantaan ja Rääkkylään. Ota kuitenkin huomioon, että kaikkiin yhteyksiin pyöräpaikan varaus ei välttämättä ole mahdollista ja pyörä mahtuu kyytiin vain, jos tavaratilassa on tilaa.
Tässä on esitetty päivärytmitys majatalosta majataloon. Päivämatkat on esitetty usein lyhyimmän mahdollisen mukaan ja päivien yhdistely pidemmiksi päivämatkoiksi on mahdollista ja suotavaa oman päivävauhdin ja kilometrinälän mukaan.
Päivä 1: Savonlinna - Enonkoski, 48 km ja 630 nousumetriä
Pohjois-Saimaan kierroksen ensimäinnäinen päivä lähtee liikkeelle 9km päällysteosuudella, jonka jälkeen reitti siirtyy rauhallisemmille sorateille. Päivän ensimmäisenä kohteena on Mikonkivi, joka on muinainen kuppikivi, eli uhrikivi, johon on koverrettu koloja uhrilahjoille. Uhrikiven jälkeen reitillä tulee vastaan Lomamökkilä, joka on mukava yöpaikka vaikkapa tapauksessa, jossa lähtö Savonlinnasta on ajoittunut iltaan. Reitti seurailee hienoja pikkuteitä Kaijankankaan laavulle ja reitin ensimmäinen uimapaikka on pian sen jälkeen Heräjärvellä, noin 800m varsinaiselta reitiltä pohjoiseen. Tosin toinen uimapaikka sijaitsee myöhemmin Kalliorannalla, joka hiekkarantoineen ja keittokatoksineen mahtava taukopaikka kirkkaan Haukiveden rannalla.
Haukivedeltä reitti seurailee pienehköjä sorateitä Karvilaan, jossa Karvilan Panimo tarjoilee panimotuotteiden lisäksi ruoka-annoksia. Päivä päättyy idyllisen Enonkosken keskustaan, jossa Enonkosken kartano tarjoaa ruokaa sekä majoitusta. Enonkoskelta löytyvät lisäksi Kahvila ja Puoti Maitolaituri, ruokakauppa ja uimaranta.
OBS! Pohjois-Saimaan kierroksen voi aloittaa Savonlinnasta myös S/S Heinävesi -laivan Kanavaristeilyllä, jolla voi taittaa “oikaista” saaristoa pitkin reitin ensimmäiset 180km Karvion kanavalle asti!
Päivä 2: Enonkoski - Koloveden kansallispuisto eteläpuoli, 63 km ja 800 nousumetriä
Toinen ajopäivä on ensimmäistä seesteisempi ja kilometrit kertyvät metsän siimeksessä pääosin ilman varsinaisia taukopaikkoja. Enonkoskelta on Savonrannan samatakylään noin 38 km matka ja kaunis satama tarjoileekin laadukkaan lounaspaikan veden äärellä, kahden muun erinomaisen lounaspaikkavaihtoehdon lisäksi. Savonrannasta reitti jatkuu syrjäistä metsätieoikoreittiä pitkin kohti Koloveden kansallispuistoa. Kansallispuisto on koettavissa parhaiten vesitse, mutta alueesta saa käsityksen myös vierailemalla yhdestä kansallispuiston taukopaikoista. Käköveden telttailualue on helpommin saavutettavissa varsinaiselta reitiltä, mutta teknisesti katsoen kansallispuiston ulkopuolella. Puistolle tyypillisintä maisemaa ja luontoa pääsee kuitenkin näkemään Hirviniemen telttailualueelta, joka on kuitenkin 8,5 km varsinaiselta reitiltä sivussa melko mäkisen osuuden takana. Taukopaikkana Käköveden telttailualue on huomattavasti helpompi ja nopeampi saavuttaa. Koloveden eteläpuolella on kaksi mielenkiintoista majapaikkavaihtoehtoa: Olo Center on niistä osalle ensisijainen valinta, jolle vaihtoehtona on Enonkosken luostariyhteisön tarjoama yöpymismahdollisuus. Vaihtoehtona on myös jatkaa noin 35 lisäkilometriä Säynämön lomakeskuksen palveluiden ääreen.
Päivä 3: Koloveden kansallispuiston eteläpuoli - Heinävesi, 43 km ja 640 nousumetriä
Kolmas retkipäivä on suoraviivainen, Koloveden kansallispuiston lounaispuolen saaristossa. Päivä alkaa asfaltilla, mutta Pyllinsaaresta eteenpäin reitti on keskikokoista soratietä aina Heinäveden rautatieasemalle asti. Säynämön lomakeskus sijaitsee noin 35 km lähdöstä ja tarjoilee palveluita teltta-alueesta mökkivuokraukseen. Päivä päättyy noin 43 km pyöräilyn jälkeen Heinävedelle, jossa kannattaa laskeutua vierailemaan Kermajärvelle Kermanrantaan, josta löytyvät vierasvenesatama, Satamakahvila-ravintola Kermacotta ja Kermanrannan uimaranta. Matkakoti Rohtorinne tarjoaa kohtuuhintaista majoitusta ja valinta on helppo, sillä vaihteluita ei ole muutama AirBnB-vaihtoehtoa lukuunottamatta.
Päivä 4: Heinävesi - Valamon luostari, 53 km ja 480 nousumetriä
Reitin päällystevoittoisin osuus osuu päivälle 4 Heinävedeltä Palokin koskille. Heinävedeltä reitti seurailee päätien pyörätietä, koukkaa sivuten rauhaan ja sitten siirtyy Kermajärvi länsipuolen päätielle, joka lopulta kuljettaa polkijan Karvion kanavalle. Karvion kanava onkin varsinainen palvelukeskus ja sieltä löytyvät mainio Karvion leirintäalue, Karvion Nesteen ravintola, Karvion kauppa sekä Karvion kanavan nuotiopaikka. Karviolal pysähtyy myös S/S Heinävesi, eli jos hyppäsit laivaan Savonlinnassa, niin pyöräily alkaa tästä.
Karvion kanavan jälkeen päällystettä seurailevalla reitillä tulee vastaan Varistaipaleen mahtava kanava sekä Varistaipaleen kanavamuseo. Ennen näitä reitillä on myös Variranta, joka on mainio uimapaikka kuumana kesäpäivänä. Reitti jatkuu uhanalaiselle Saimaan järvilohelle ja järvitaimenelle tärkeillä Palokin koskille, jossa Palokin Majatalo ja Ronttopuisto kahviloineen tarjoavat erinomaisia yöpaikkavaihtoehtoja. Näiden jälkeen mielenkiintoisena kohteena sekä yöpaikkavaihtoehtona on myös Lintulan luostarin vierasmaja Antoniina. Tässä rytmityksessä painellaan kuitenkin Valamon luostarille osittain Luostarista luostariin -vaellusreittiä mukaillen. Valamon luostari on Suomen ortodoksisen uskonelämän ja kulttuurin elävä keskus ja ainutlaatuinen käyntikohde. Valamosta löytyvät ravintola, majatalo ja viinimyymälä.
Päivä 5: Valamon luostari - Kotapihan Matkailu ja Majoitus,, 74km ja 810 nousumetriä
Valamon luostarilta Sarvikummun kyläkaupalle on matkaa noin 28km, joka on osittain koko reitin hienointa ajettavaa. Ruoho kasvaa vanhan metsätien keskellä ja mutkainen tie pitää ajamisen iloa yllä. Sarvikummun kyläkauppa on yksi harvoja elinvoimaisia kyläkauppoja Suomessa ja mukava taukopaikka picnic-pöytineen vähän ennen päivän puoliväliä. Kesästä 2026 lähtien Sarvikummun kyläkauppa tarjoaa myös aittamajoitusta pyöräilijöille.
Sarvikummulta Viinijärvelle, jossa seuraavan yön yöpaikka Kotapiha sijaitsee, on kaupalta noin 40km ja reitille sattuu joitakin erittäin makoisia soratiepätkiä ja taukopaikkoja. Kaatamon kota on sopii taukopaikaksi ja vaikkapa sateensuojaksi, kun taas Atsinlammen ranta on erinomainen uimapaikka kesähelteillä. Atsinlammelle on myös vuokrasauna ja telttailumahdollisuus. Nyt jatketaan kuitenkin kohti seuraavaa majataloa. Ennen viinijärveä reitillä on Siikakoski, jossa on kesäaikaan avoinna Siikakosken myllykahvila sekä Komperon kotiseutumuseo. Viinijärveltä löytyvät kahvila, ruokakauppa, rautatieasema ja uimaranta. Itse Kotapiha sijaitsee hieman reitiltä sivussa noin 4km Viinijärven keskustasta länteen.
Päivä 6: Kotapiha - Ollilan tupa B&B, 30km ja 300m
Kotapihalta Ylämyllylle reitti mutkittelee 9-tien suuntaisesti sorapintaisilla sivuteillä sekä osittain myös Liperin kinttupoluilla. Reitin varrella ovat Hovattalemmen uimalaituri ja Honkalammen hiekkaranta. Ylämyllyltä löytyvät kauppa ja ravintola, majoituspalvelun lisäksi. Alueen ykkös majoittaja, kesäkahvila ja kotieläinpiha Ollilan tupa on kuitenkin helppo valinta yöpaikaksi, jos päivän haluaa päättää jo pian Ylämyllyn jälkeen. Vaihtoehtona Ollilan tuvalle on vuonna 2026 avannut Tyyni Resort, joka on hieman reitiltä sivussa, noin 12km Ollilan tuvalta eteenpäin.
Päivä 7: Ollilan tupa - Rääkkylä, 69km ja 580 nousumetriä
Päivä Ollilan tuvalta Rääkkylään on reitin pisimpiä majoituspalveluiden sijaintien sanelemana. Päivä alkaa hienolla Liperin leipäpitäjän peltomaisemien läpi leikkaavalla reittiosuudella, joka on mäetöntä verrattaen Heinäveden seudun reitteihin. Liperin kirkonkylä tulee vastaan nopeasti ja mukavia tauko- ja lounaspaikkoja esimerkiksi Liperin vierasvenesatamassa. Matkalla Arvinsalmen lossille muutoin päätiellä kulkevalla reitillä on mausteena kaksi soratiekoukkausta. Niistä ensimmäinen käy Ilmon kodalla ja toinen Saariston puodilla, joka on tunnettu erinomaisista pitsoistaan. Saariston puodilta on myös laivayhteys Joensuuhun. Arvinsalmen yli liikennöi ympäri vuorokauden suomen suurimpiin kuuluva Nestori-lossi, joka vie polkijan yhteen Suomen suurimmista sisävesisaarista, Oravinsaloon.
Oravinsalon saarella on oma pyöräreitistönsä, Saaristo Trail, joka on löydettävissä omana gravel-reittinä Saimaa by Cyclen gravel-reittien puolelta. Pohjois-Saimaan kierroksella on Saaristo Trailista mukana koukkaus mielenkiintoiselle Eräpuisto Kuukkelille, jonka tuntumasta on mahdollisuus jatkaa uima- tai kokkailutauolle Pässinniemen uima- ja tulipaikalle Oravinsalon itärannalle. Salpapolun laavu sijaitsee myös tällä alueella ja paikka on mainio pidemmälle tauolle tai jopa yöksi telttailuun rannantuntumassa aivan Salpalinjan vieressä.
Rääkkylässä yöpaikkavaihtoehtoina ovat erinomainen Koivuniemen leirintäalue ja Paksuniemen majatalo. Paksuniemestä löytyvä myös ravintola ja uimaranta sataman tuntumasta.
Päivä 8: Rääkkylä - Maatilamatkailu Villa Valkea, 46km ja 300 nousumetriä
Rääkkylän palveluiden ääreltä reitti jatkuu osittain suurempia teitä mukaillen kohti Tikkalan kylää. Matkalla reitti koukkaa mielenkiintoisen Venturin Kurkipuiston kautta kirkkaille Onkamo- ja Särkijärville, joiden reunoja reitti mukaileen pitkän pätkän. Tikkalassa on vintage-tavaran myymälä, joka toimii myös kahvilana ja lisäksi Tikkalan uimaranta on mainio uima- ja taukopaikka katettuna tulipaikkoineen. Tohmajärvelle saavutaan pääosin sorateitä pitkin. Tohmajärvellä on tarjolla kaksi ravintolavaihtoehtoa, kaksi kauppaa sekä kotiseutumuseon yhteydessä Kahvila Renkitupa. Tohmajärven kohokohtana on vierailu Kirkkoniemeen, jossa on Tohmajärven kirkon lisäksi Tohmajärven uimaranta sekä sen yhteydessä oleva kesäkahvila. Päivä päättyy Tohmajärven eteläpuolelle Itärajan Helmeen, joka on alueen parhaita majoituspalveluita pyörämatkailijalle.
Päivä 9: Itärajan Helmi - Koivikon kartano, 35km ja 370 nousumetriä
Tohmajärven ja Kiteen välinen reittiosuus on yksi koko kierroksen parasta poljettavaa. Pienet metsiä halkovat ja peltojen reunoja seurailevat soratiet pitävät ajamisen mielenkiintoisena ja mausteena ennen Kiteelle saapumista on noin seitsemän kilometrin osuus Humalajoen penkkateillä. Kitee tarjoaa pesäpallo-hengen ja Nightwish-yhtyeen sielunmaisemien lisäksi useita ruokapaikkavaihtoehtoja sekä majapaikan. Nightwish -näyttely on myöskin ehdottomasti vierailun arvoinen, samoin kuin piipahdus Kiteen 1800-luvulla rakennetulle kivikirkolle. Lyhyehkö päivä päättyy Ätäskön pohjoispuolelle Koivikon kartanolle, jossa on ravintola ja majatalo.
Päivä 10: Koivikon kartano - Papinniemi Camping, 73km ja 670 nousumetriä
Päivä alkaa vierailulla Puhoksen kylässä, joka on valittu Suomen kyläksikin. Puhoksesta jatkuvat kauniit gravel-reitit eri ilmansuuntiin, mutta nyt jatketaan suorinta tietä etelään ja kohti Kesälahtea. Jos 73km päivä tuntuu liian pitkältä, niin paras tapa päivän lyhentämiseen on yöpyä Karjalan Kievarin leirintäalueella noin 45 km Koivikon kartanolta. Nyt jatketaan päivää kuitenkin aina Parikkalan puolelle Uukuniemeen ja Papinniemen Campingiin asti. Matkalla ovat heti Kesälahdelle kaunis Taipaleen uimaranta, vanha Totkunniemen kylä, Tyytiinlahden kota sekä ravintola Juholan Biisoni Areena. Ennen Uukuniemeä on myös Uukuniemen kyläkauppa sekä pulahdusmahdollisuus Tokkarinlahden uimarannalla.
Päivä 11: Papinniemmi Camping - Parikkala, 60 km ja 710 nousumetriä
Reitti Papinniemestä Parikkalaan on koko reitin syrjäisimpiä ja reitti sivuaa useampaan otteeseen rajavyöhykettä. Päivän aikana ei montaa autoa näe, eikä ihmisiäkään vastaan tule välttämättä ollenkaan. Reitille sattuvat kuitenkin mukavasti useampi laadukas taukopaikka, joista erityisesti Saaren kirkonkylän hiekkaranta on erinomainen myös telttailuun. Matkalla on myös Honkakylän kauppamuseo, joka esittelee 40- ja 50-luvun kauppairtaimistoa aidossa vanhassa kaupparakennuksessa. Ennen Parikkalaa reitti käy Siikalahden luonnonsuojelualueella, jossa on useiden retkeilyrakenteiden lisäksi alueen linnustoa esittelevä näyttely ja useita torneja ja piilopaikkoja lintujen seuraamiseen.
Päivä 12: Parikkala - Punkaharju, 48km ja 530 nousumetriä
Reitin toiseksi viimeinen päivä on suurelta osin soratiepyöräilyn juhlaa kohti Punkaharjun kirkonkylää ja luonnonsuojelualuetta. Reitti mutkittelee Särkisalmesta Punhaharjulle syvälle metsän siimeksessä maustettuna muutamalla kodalla ja laavulla, jotka tarjoavat suojaa lounaspaikaksi tai muuten vain tauolle.
Punkaharjun kirkonkylän palveluiden jälkeen alkaa yksi Suomen kauneimpia reittiosuuksia ensin vanhaa Punkaharjuntietä ja sitten Punkaharjun luonnonsuojelualueen ulkoilureittejä pitkin. Alueella on useita kauniita taukopaikkoja ja rantoja ja reitti kulkee usein aivan rannan tuntumassa näkymillä pitkälle Puruveden horisonttiin. Matkailukeskus Harjunportti on mahtava yöpaikka, joka tarjoilee yöpaikkavaihtoehtojen lisäksi saunaranta, jossa on kolme erilaista saunaa Puruveden rannalla.
Päivä 13: Punkaharju - Savonlinna, 33km ja 500 nousumetriä
Urakan viimeinen päivä on lyhyehkö ja selkeä. Suurin osa päivästä on päällystettyjä Savonlinnaan vieviä sivuteitä, jotka tarjoavat ainakin tehokkaan lähestymisen. Saapuminen kaupunkiin on hieno Kyrönsalmen rautatiesiltaa pitkin, josta avautuu näkymä Olavinlinnaan ja sen rantaraitille.
Päivä 1: Savonlinna - Enonkoski, 48 km ja 630 nousumetriä
Pohjois-Saimaan kierroksen ensimäinnäinen päivä lähtee liikkeelle 9km päällysteosuudella, jonka jälkeen reitti siirtyy rauhallisemmille sorateille. Päivän ensimmäisenä kohteena on Mikonkivi, joka on muinainen kuppikivi, eli uhrikivi, johon on koverrettu koloja uhrilahjoille. Uhrikiven jälkeen reitillä tulee vastaan Lomamökkilä, joka on mukava yöpaikka vaikkapa tapauksessa, jossa lähtö Savonlinnasta on ajoittunut iltaan. Reitti seurailee hienoja pikkuteitä Kaijankankaan laavulle ja reitin ensimmäinen uimapaikka on pian sen jälkeen Heräjärvellä, noin 800m varsinaiselta reitiltä pohjoiseen. Tosin toinen uimapaikka sijaitsee myöhemmin Kalliorannalla, joka hiekkarantoineen ja keittokatoksineen mahtava taukopaikka kirkkaan Haukiveden rannalla.
Haukivedeltä reitti seurailee pienehköjä sorateitä Karvilaan, jossa Karvilan Panimo tarjoilee panimotuotteiden lisäksi ruoka-annoksia. Päivä päättyy idyllisen Enonkosken keskustaan, jossa Enonkosken kartano tarjoaa ruokaa sekä majoitusta. Enonkoskelta löytyvät lisäksi Kahvila ja Puoti Maitolaituri, ruokakauppa ja uimaranta.
OBS! Pohjois-Saimaan kierroksen voi aloittaa Savonlinnasta myös S/S Heinävesi -laivan Kanavaristeilyllä, jolla voi taittaa “oikaista” saaristoa pitkin reitin ensimmäiset 180km Karvion kanavalle asti!
Päivä 2: Enonkoski - Koloveden kansallispuisto eteläpuoli, 63 km ja 800 nousumetriä
Toinen ajopäivä on ensimmäistä seesteisempi ja kilometrit kertyvät metsän siimeksessä pääosin ilman varsinaisia taukopaikkoja. Enonkoskelta on Savonrannan samatakylään noin 38 km matka ja kaunis satama tarjoileekin laadukkaan lounaspaikan veden äärellä, kahden muun erinomaisen lounaspaikkavaihtoehdon lisäksi. Savonrannasta reitti jatkuu syrjäistä metsätieoikoreittiä pitkin kohti Koloveden kansallispuistoa. Kansallispuisto on koettavissa parhaiten vesitse, mutta alueesta saa käsityksen myös vierailemalla yhdestä kansallispuiston taukopaikoista. Käköveden telttailualue on helpommin saavutettavissa varsinaiselta reitiltä, mutta teknisesti katsoen kansallispuiston ulkopuolella. Puistolle tyypillisintä maisemaa ja luontoa pääsee kuitenkin näkemään Hirviniemen telttailualueelta, joka on kuitenkin 8,5 km varsinaiselta reitiltä sivussa melko mäkisen osuuden takana. Taukopaikkana Käköveden telttailualue on huomattavasti helpompi ja nopeampi saavuttaa. Koloveden eteläpuolella on kaksi mielenkiintoista majapaikkavaihtoehtoa: Olo Center on niistä osalle ensisijainen valinta, jolle vaihtoehtona on Enonkosken luostariyhteisön tarjoama yöpymismahdollisuus. Vaihtoehtona on myös jatkaa noin 35 lisäkilometriä Säynämön lomakeskuksen palveluiden ääreen.
Päivä 3: Koloveden kansallispuiston eteläpuoli - Heinävesi, 43 km ja 640 nousumetriä
Kolmas retkipäivä on suoraviivainen, Koloveden kansallispuiston lounaispuolen saaristossa. Päivä alkaa asfaltilla, mutta Pyllinsaaresta eteenpäin reitti on keskikokoista soratietä aina Heinäveden rautatieasemalle asti. Säynämön lomakeskus sijaitsee noin 35 km lähdöstä ja tarjoilee palveluita teltta-alueesta mökkivuokraukseen. Päivä päättyy noin 43 km pyöräilyn jälkeen Heinävedelle, jossa kannattaa laskeutua vierailemaan Kermajärvelle Kermanrantaan, josta löytyvät vierasvenesatama, Satamakahvila-ravintola Kermacotta ja Kermanrannan uimaranta. Matkakoti Rohtorinne tarjoaa kohtuuhintaista majoitusta ja valinta on helppo, sillä vaihteluita ei ole muutama AirBnB-vaihtoehtoa lukuunottamatta.
Päivä 4: Heinävesi - Valamon luostari, 53 km ja 480 nousumetriä
Reitin päällystevoittoisin osuus osuu päivälle 4 Heinävedeltä Palokin koskille. Heinävedeltä reitti seurailee päätien pyörätietä, koukkaa sivuten rauhaan ja sitten siirtyy Kermajärvi länsipuolen päätielle, joka lopulta kuljettaa polkijan Karvion kanavalle. Karvion kanava onkin varsinainen palvelukeskus ja sieltä löytyvät mainio Karvion leirintäalue, Karvion Nesteen ravintola, Karvion kauppa sekä Karvion kanavan nuotiopaikka. Karviolal pysähtyy myös S/S Heinävesi, eli jos hyppäsit laivaan Savonlinnassa, niin pyöräily alkaa tästä.
Karvion kanavan jälkeen päällystettä seurailevalla reitillä tulee vastaan Varistaipaleen mahtava kanava sekä Varistaipaleen kanavamuseo. Ennen näitä reitillä on myös Variranta, joka on mainio uimapaikka kuumana kesäpäivänä. Reitti jatkuu uhanalaiselle Saimaan järvilohelle ja järvitaimenelle tärkeillä Palokin koskille, jossa Palokin Majatalo ja Ronttopuisto kahviloineen tarjoavat erinomaisia yöpaikkavaihtoehtoja. Näiden jälkeen mielenkiintoisena kohteena sekä yöpaikkavaihtoehtona on myös Lintulan luostarin vierasmaja Antoniina. Tässä rytmityksessä painellaan kuitenkin Valamon luostarille osittain Luostarista luostariin -vaellusreittiä mukaillen. Valamon luostari on Suomen ortodoksisen uskonelämän ja kulttuurin elävä keskus ja ainutlaatuinen käyntikohde. Valamosta löytyvät ravintola, majatalo ja viinimyymälä.
Päivä 5: Valamon luostari - Kotapihan Matkailu ja Majoitus,, 74km ja 810 nousumetriä
Valamon luostarilta Sarvikummun kyläkaupalle on matkaa noin 28km, joka on osittain koko reitin hienointa ajettavaa. Ruoho kasvaa vanhan metsätien keskellä ja mutkainen tie pitää ajamisen iloa yllä. Sarvikummun kyläkauppa on yksi harvoja elinvoimaisia kyläkauppoja Suomessa ja mukava taukopaikka picnic-pöytineen vähän ennen päivän puoliväliä. Kesästä 2026 lähtien Sarvikummun kyläkauppa tarjoaa myös aittamajoitusta pyöräilijöille.
Sarvikummulta Viinijärvelle, jossa seuraavan yön yöpaikka Kotapiha sijaitsee, on kaupalta noin 40km ja reitille sattuu joitakin erittäin makoisia soratiepätkiä ja taukopaikkoja. Kaatamon kota on sopii taukopaikaksi ja vaikkapa sateensuojaksi, kun taas Atsinlammen ranta on erinomainen uimapaikka kesähelteillä. Atsinlammelle on myös vuokrasauna ja telttailumahdollisuus. Nyt jatketaan kuitenkin kohti seuraavaa majataloa. Ennen viinijärveä reitillä on Siikakoski, jossa on kesäaikaan avoinna Siikakosken myllykahvila sekä Komperon kotiseutumuseo. Viinijärveltä löytyvät kahvila, ruokakauppa, rautatieasema ja uimaranta. Itse Kotapiha sijaitsee hieman reitiltä sivussa noin 4km Viinijärven keskustasta länteen.
Päivä 6: Kotapiha - Ollilan tupa B&B, 30km ja 300m
Kotapihalta Ylämyllylle reitti mutkittelee 9-tien suuntaisesti sorapintaisilla sivuteillä sekä osittain myös Liperin kinttupoluilla. Reitin varrella ovat Hovattalemmen uimalaituri ja Honkalammen hiekkaranta. Ylämyllyltä löytyvät kauppa ja ravintola, majoituspalvelun lisäksi. Alueen ykkös majoittaja, kesäkahvila ja kotieläinpiha Ollilan tupa on kuitenkin helppo valinta yöpaikaksi, jos päivän haluaa päättää jo pian Ylämyllyn jälkeen. Vaihtoehtona Ollilan tuvalle on vuonna 2026 avannut Tyyni Resort, joka on hieman reitiltä sivussa, noin 12km Ollilan tuvalta eteenpäin.
Päivä 7: Ollilan tupa - Rääkkylä, 69km ja 580 nousumetriä
Päivä Ollilan tuvalta Rääkkylään on reitin pisimpiä majoituspalveluiden sijaintien sanelemana. Päivä alkaa hienolla Liperin leipäpitäjän peltomaisemien läpi leikkaavalla reittiosuudella, joka on mäetöntä verrattaen Heinäveden seudun reitteihin. Liperin kirkonkylä tulee vastaan nopeasti ja mukavia tauko- ja lounaspaikkoja esimerkiksi Liperin vierasvenesatamassa. Matkalla Arvinsalmen lossille muutoin päätiellä kulkevalla reitillä on mausteena kaksi soratiekoukkausta. Niistä ensimmäinen käy Ilmon kodalla ja toinen Saariston puodilla, joka on tunnettu erinomaisista pitsoistaan. Saariston puodilta on myös laivayhteys Joensuuhun. Arvinsalmen yli liikennöi ympäri vuorokauden suomen suurimpiin kuuluva Nestori-lossi, joka vie polkijan yhteen Suomen suurimmista sisävesisaarista, Oravinsaloon.
Oravinsalon saarella on oma pyöräreitistönsä, Saaristo Trail, joka on löydettävissä omana gravel-reittinä Saimaa by Cyclen gravel-reittien puolelta. Pohjois-Saimaan kierroksella on Saaristo Trailista mukana koukkaus mielenkiintoiselle Eräpuisto Kuukkelille, jonka tuntumasta on mahdollisuus jatkaa uima- tai kokkailutauolle Pässinniemen uima- ja tulipaikalle Oravinsalon itärannalle. Salpapolun laavu sijaitsee myös tällä alueella ja paikka on mainio pidemmälle tauolle tai jopa yöksi telttailuun rannantuntumassa aivan Salpalinjan vieressä.
Rääkkylässä yöpaikkavaihtoehtoina ovat erinomainen Koivuniemen leirintäalue ja Paksuniemen majatalo. Paksuniemestä löytyvä myös ravintola ja uimaranta sataman tuntumasta.
Päivä 8: Rääkkylä - Maatilamatkailu Villa Valkea, 46km ja 300 nousumetriä
Rääkkylän palveluiden ääreltä reitti jatkuu osittain suurempia teitä mukaillen kohti Tikkalan kylää. Matkalla reitti koukkaa mielenkiintoisen Venturin Kurkipuiston kautta kirkkaille Onkamo- ja Särkijärville, joiden reunoja reitti mukaileen pitkän pätkän. Tikkalassa on vintage-tavaran myymälä, joka toimii myös kahvilana ja lisäksi Tikkalan uimaranta on mainio uima- ja taukopaikka katettuna tulipaikkoineen. Tohmajärvelle saavutaan pääosin sorateitä pitkin. Tohmajärvellä on tarjolla kaksi ravintolavaihtoehtoa, kaksi kauppaa sekä kotiseutumuseon yhteydessä Kahvila Renkitupa. Tohmajärven kohokohtana on vierailu Kirkkoniemeen, jossa on Tohmajärven kirkon lisäksi Tohmajärven uimaranta sekä sen yhteydessä oleva kesäkahvila. Päivä päättyy Tohmajärven eteläpuolelle Itärajan Helmeen, joka on alueen parhaita majoituspalveluita pyörämatkailijalle.
Päivä 9: Itärajan Helmi - Koivikon kartano, 35km ja 370 nousumetriä
Tohmajärven ja Kiteen välinen reittiosuus on yksi koko kierroksen parasta poljettavaa. Pienet metsiä halkovat ja peltojen reunoja seurailevat soratiet pitävät ajamisen mielenkiintoisena ja mausteena ennen Kiteelle saapumista on noin seitsemän kilometrin osuus Humalajoen penkkateillä. Kitee tarjoaa pesäpallo-hengen ja Nightwish-yhtyeen sielunmaisemien lisäksi useita ruokapaikkavaihtoehtoja sekä majapaikan. Nightwish -näyttely on myöskin ehdottomasti vierailun arvoinen, samoin kuin piipahdus Kiteen 1800-luvulla rakennetulle kivikirkolle. Lyhyehkö päivä päättyy Ätäskön pohjoispuolelle Koivikon kartanolle, jossa on ravintola ja majatalo.
Päivä 10: Koivikon kartano - Papinniemi Camping, 73km ja 670 nousumetriä
Päivä alkaa vierailulla Puhoksen kylässä, joka on valittu Suomen kyläksikin. Puhoksesta jatkuvat kauniit gravel-reitit eri ilmansuuntiin, mutta nyt jatketaan suorinta tietä etelään ja kohti Kesälahtea. Jos 73km päivä tuntuu liian pitkältä, niin paras tapa päivän lyhentämiseen on yöpyä Karjalan Kievarin leirintäalueella noin 45 km Koivikon kartanolta. Nyt jatketaan päivää kuitenkin aina Parikkalan puolelle Uukuniemeen ja Papinniemen Campingiin asti. Matkalla ovat heti Kesälahdelle kaunis Taipaleen uimaranta, vanha Totkunniemen kylä, Tyytiinlahden kota sekä ravintola Juholan Biisoni Areena. Ennen Uukuniemeä on myös Uukuniemen kyläkauppa sekä pulahdusmahdollisuus Tokkarinlahden uimarannalla.
Päivä 11: Papinniemmi Camping - Parikkala, 60 km ja 710 nousumetriä
Reitti Papinniemestä Parikkalaan on koko reitin syrjäisimpiä ja reitti sivuaa useampaan otteeseen rajavyöhykettä. Päivän aikana ei montaa autoa näe, eikä ihmisiäkään vastaan tule välttämättä ollenkaan. Reitille sattuvat kuitenkin mukavasti useampi laadukas taukopaikka, joista erityisesti Saaren kirkonkylän hiekkaranta on erinomainen myös telttailuun. Matkalla on myös Honkakylän kauppamuseo, joka esittelee 40- ja 50-luvun kauppairtaimistoa aidossa vanhassa kaupparakennuksessa. Ennen Parikkalaa reitti käy Siikalahden luonnonsuojelualueella, jossa on useiden retkeilyrakenteiden lisäksi alueen linnustoa esittelevä näyttely ja useita torneja ja piilopaikkoja lintujen seuraamiseen.
Päivä 12: Parikkala - Punkaharju, 48km ja 530 nousumetriä
Reitin toiseksi viimeinen päivä on suurelta osin soratiepyöräilyn juhlaa kohti Punkaharjun kirkonkylää ja luonnonsuojelualuetta. Reitti mutkittelee Särkisalmesta Punhaharjulle syvälle metsän siimeksessä maustettuna muutamalla kodalla ja laavulla, jotka tarjoavat suojaa lounaspaikaksi tai muuten vain tauolle.
Punkaharjun kirkonkylän palveluiden jälkeen alkaa yksi Suomen kauneimpia reittiosuuksia ensin vanhaa Punkaharjuntietä ja sitten Punkaharjun luonnonsuojelualueen ulkoilureittejä pitkin. Alueella on useita kauniita taukopaikkoja ja rantoja ja reitti kulkee usein aivan rannan tuntumassa näkymillä pitkälle Puruveden horisonttiin. Matkailukeskus Harjunportti on mahtava yöpaikka, joka tarjoilee yöpaikkavaihtoehtojen lisäksi saunaranta, jossa on kolme erilaista saunaa Puruveden rannalla.
Päivä 13: Punkaharju - Savonlinna, 33km ja 500 nousumetriä
Urakan viimeinen päivä on lyhyehkö ja selkeä. Suurin osa päivästä on päällystettyjä Savonlinnaan vieviä sivuteitä, jotka tarjoavat ainakin tehokkaan lähestymisen. Saapuminen kaupunkiin on hieno Kyrönsalmen rautatiesiltaa pitkin, josta avautuu näkymä Olavinlinnaan ja sen rantaraitille.