Längd
349 kmVaraktighet
4-7 daysHöjdmetrar
3290mHögsta punkten
226m% Oasfalterad
72 %% Stigar
0.5 %Svarighetsgrad
3% Körbar
100 %Hitonhaudan sorakierros on 349 km ja 5-7 päivän soratievoittoinen ympyräreitti Keski-Suomen sydämessä. Se yhdistää Jyväskylän, Joutsan, Lievestuoreen, Suolahden ja Uuraisten asutuskeskukset sekä palvelut ja luontokohteet pitkälti liikenteettömiä sivuteitä pitkin. Reitin varrella on muun muassa Leivonmäen kansallispuisto. Järvi-Suomi tarjoaa parastaan reitinvarrella myös 20 uimarannalla sekä useammalla koskella ja lukuisilla järvimaisemilla. Reitin lähtö- ja päätepisteenä on Jyväskylä, joten reitille pääsee helposti julkisilla liikenneyhteyksillä.
Veiksel-jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 10 500 vuotta sitten kun loputkin mannerjäästä sulivat Pohjois-Suomessa. 116 000 vuotta sitten alkanut ja yli 100 000 vuotta kestänyt jääkausi muokkasi Suomen maaperää kuluttaen kallioperää ja jättäen jälkeensä keskimäärin noin seitsemän metrin paksuisen moreenikerroksen, josta syntyi reunamuodostumia ja harjuja. Jääkausi loi myös moreenittomia, paljakoita kallioalueita, kalliovuoria sekä rotkolaaksoja, jotka luovat moreeniharjujen kanssa Keski-Suomelle tyypillisen kumpuilevan järvi- ja metsämaiseman rantakallioineen ja jyrkänteineen.
Äänekosken ja Laukaan rajalla sijaitseva Hitonhauta on yksi Suomen jylhimmistä rotkolaaksoista. Se on kokonaisuudessaan yli puoli kilometriä pitkä ja 20-25 metriä syvä. Hitonhaudan uskotaan syntyneen Veiksel-jääkauden lopun aikaisten sulamisvesivirtojen seurauksena. Rotko on tärkeä geologiansa lisäksi myös luonnon monimuotoisuutensa vuoksi ja se suojeltiinkin jo 1980-luvun puolivälissä. Rotkosta ja sen alueelta löytyy useita uhanalaisia kasveja ja luontotyyppejä. Hitonhauta on saanut nimensä kansantarinoissa kerrotusta Hitto-menninkäisestä, joka on aikansa kuluksi ja huviksi säikytellyt ihmisiä rotkossa. Löytyypä Hiton kivettyneet kasvot rotkon kallioseinämästäkin, jos oikein osaa katsoa. Huom! Hitonhauta on väliaikaisesti pois virallisesta käytöstä. Jokaisenoikeuksilla on lupa retkeillä kohteessa omalla vastuulla. Lisätietoja täältä: https://visitlaukaa.fi/palvelu/hitonhauta/
Jos on Hitonhauta upea, niin on myös sen kautta kulkeva 5-7 päivän pyörävaellusreittikin. Hitonhaudan sorakierros on monipuolinen Jyväskylän pohjois-, itä- ja kaakkoispuolen parhaita hiekkateitä, palveluita ja luontokohteita esittelevä ympyräreitti, joka erottuu Suomen muista pyörävaellusreiteistä erityisesti geologiallaan ja reitinvarren uimarantojen määrällä. 349 ajokilometrin aikana reitti menee jopa 20 uimarannan vierestä. Uimarantojen arvo on iso nopeasti lämpenevässä nykymaailmassa.
Reitti alkaa Jyväskylän keskustasta ja kiertelee pieniä hiekka- ja metsäteitä pitkin Päijänteen reunamia Leivonmäen kansallispuistoon ja Joutsaan. Pitkulainen reitti palaa Joutsasta takaisin kohti pohjoista ja Toivakkaa sekä Lievestuoretta, seuraillen syvällä metsän siimeksessä osittain unohdettuja sorabaanoja. Reitin pohjoisosalle osuvat Saraakallion kalliomaalaukset ja Kirkkoniemen luonnonsuojelualue (suljettu kesällä 2024 sillan uusimisen vuoksi), Kuusankosket ja Kapeenkoski sekä Hitonhauta (jossa liikkuminen omalla vastuulla). Reitin läntisin osuus on Uuraisissa, jonka maailmanluokan hiekkatiet viihdyttävät retkeilijän takaisin kohti Jyväskylän vilskettä.
Mielenkiintoisten luontokohteiden ja laadukkaiden sorateiden lisäksi reittiä maustavat useat uniikit maatilamatkailukohteet, joilla on kullakin omat erikoisuutensa ja viehätyksensä. Palvelurytmitys on reitillä erinomainen rentotahtista pyöräretkeä ajatellen ja reitti on kokonaisuudessaan ajettavissa ilman telttaa, kunhan vain majapaikat varaa reilusti ennakkoon. Eniten reitistä saa kenties irti yhdistelemällä reitin parhaita leiripaikkoja ja mielenkiintoisempia majataloja. Logistisesti reitti on helppo. Ruokaa tai vettä tarvitse yleensä kantaa puolen päivän tarpeita eli muutamaa litraa enempää.
Mäkisyydestään huolimatta reitti sopii lähes kaikille, sillä teknisesti haastavia osuuksia ei juuri ole ja varsinkin teltan kanssa matkaa voi tehdä oman mielen ja kunnon mukaan. Rennohko vauhti tällä reitillä on seitsemän retkipäivää, josta vauhdikkaampi voi leikata muutaman päivän helposti pois, jos joidenkin päivien nousumetrien tuplaantuminen ei ole ongelma.
Tutustu reittiin ja suositeltuun etenemisrytmitykseen tarkemmin alla Reittiselostuksesta.
Photos: Timo Veijalainen
Photos: Timo Veijalainen
- Nyrölän laavusaari vetolossimatkan takana
- Kumpuilevat flow-hiekkatiet kylästä kylään ja palvelusta palveluun
- Mämminiemen ulkoilualueen telttailualueineen, rantoineen ja saunoineen.
- Kirkkoniemen luonnonsuojelualue laavuineen (HOX! Ei pääsyä kesällä 2024, silta purettu! Kulku Kirkkoniemeen vain veneellä, joten tauko- ja leiripaikka ei saavutettavissa pyörällä.)
- Leivonmäen kansallispuiston hiekkatiet, vanhat metsät ja järvenranta leiripaikat
- 20 uimarantaa tasaisesti reitin varrelle ripoteltuna
- Hitonhaudan rotkolaakso reitin pohjoisosassa - HUOM! Liikkuminen kielletty kesällä 2025 luonnonsuojelusyistä
- Idylliset ja uniikit maatilamajoitukset reitin varrella
- Palveluiden runsaus tekee retkeilystä kevyttä ja helppoa
- Reitti on ajettavissa millä tahansa pyörällä, kunhan rengaskoko on minimissään 35 mm. Reitillä pinnanlaadut vaihtelevat sileästä melko karkeaankin, joten isommastakaan ilmatilasta ei ole välttämättä haittaa. Isompi rengas kelluu myös pehmeiden kohtien yli sujuvammin.
- Paras aika pyöräretkeilyyn eteläisellä Keski-Suomessa on yleensä toukokuun lopusta syyskuun loppuun. Päivälämpötilat ovat alku- ja loppukesästä 12-20 asteen luokkaa ja kesäkuukausina 15-25 asteen ikkunassa.
- Makuupussia valitessa on hyvä olettaa, että ainakin alku- ja loppukesästä yölämpötilat voivat laskea reilusti alle 10 asteenkin.
- Reitillä on vain digitaalinen reittiopastus, lue bikepacking.comin ohjeet ja vinkit onnistuneeseen reittinavigointiin täältä ja tästä.
- Pysy aina opastetulla reitillä ja pyri käyttämään vain reittikuvauksessa suositeltuja leiri- ja taukopaikkoja. Lisäksi seuraa Metsähallituksen Retkietikettiä ja Suomen Ladun Maastopyöräilijän etikettiä.
- Puhelinverkko kattaa koko reittialueen: avun soittaminen onnistuu aina numerosta 112 tai 112-sovelluksen kautta.
- Vesipisteet ovat reitillä usein kaukana toisistaan, joten varaa vedenkantokapasiteettia riittävästi erityisesti kesähelteillä. Vähintään kahden litran vedenkantokapasiteetti on suositeltava, eikä isommastakaan määrästä ole haittaa.
- Reitti on mahdollista pyöräillä ilman leiriytymisvarusteita reittimuistiinpanojen mukaisella päivävauhdilla, kun yöpymiset varaa ennakkoon.
- Majoituspalveluiden hinnat vaihtelevat edullisesta premiumiin, mutta yleensä majoituksissa on erinomainen hinta-laatu-suhde.
- Leirintä on sallittua ja maksutonta kaikilla karttaan merkityillä telttapaikoilla, ellei kyseessä ole maksullinen leirintäalue palveluineen. Osa maksullisista telttapaikoista on majoituspalvelun yhteydessä.
- Juomavettä ei yleensä ole saatavilla suositelluilla leiripaikoilla, joten kanna vesi yöksi leiripaikkaa edeltävältä vesipisteeltä. Vedenottopisteitä luonnossa reitillä ei juuri ole.
- Polttopuita ja huussi löytyvät vain joiltakin tauko- ja yöpaikoilta.
- AirBnB -majoitusvaihtoehtoja on reitin varrella, mutta vaihtelevasti.
- Ravintoloita, kahviloita ja kauppoja on reitillä säännöllisesti, mutta erityisesti taajamien ulkopuolella palvelujen aukioloajat voivat vaihdella kausittain paljon. Tarkasta palvelujen aukioloajat ennakkoon. Ravintolat, kahvilat ja kaupat ovat myös reitin tärkeimpiä vesipisteitä.
- Yleensä reitillä selviää juuri ja juuri kantamalla puolen päivän eväät ja kaksi litraa vettä. Tosin yöpymistä varten vettä tarvitsee todennäköisemmin kantaa enemmän ja helteisenä jaksona vettä voi kulua vesipisteiden välillä enemmänkin. Kolmen litran vedenkantokapasiteetilla juomaveden loppumisen riski on huomattavasti pienempi.
- Laavuilla ja kodilla tulee muistaa, että avotulen tekeminen on ehdottomasti kiellettyä metsäpalovaroituksen aikana. Tietoa alueellisista metsäpalovaroituksista täällä.
- Vettä ei yleensä ole saatavilla suositelluilla leiripaikoilla, joten kanna vesi yöksi leiripaikkaa edeltävältä vesipisteeltä.
- Hanavesi on Suomessa yleensä laadukasta ja juomakelpoista. Reitinvarren ravintolat, kahvilat, kioskit ja kaupat täyttävät pyöräilijöiden juomapulloja mielellään.
- Järviveden käyttäminen juoma- tai kokkausvetenä on myös mahdollista, mutta vain käsiteltynä.
- Reitti on suurelta osin helppoja ja tasaisia sora- ja metsäteitä, mutta mukaan mahtuu myös karkeampia ja pehmeämpiä reittiosuuksia. Teknisempiä, maastopyöräilytaitoja vaativia polkuosuuksia ei reitillä ole, muutamaa lyhyttä poikkeusta lukuun ottamatta, joka tekee reitistä kaikille sopivan. Päällystetiet, hiekkatiet sekä metsätiet ja polut on eroteltu toisista kartalla värikoodein. Lue lisää reittikartan vaativuusluokittelusta täältä.
- Fyysisesti reitti on ajoittain haastava vuoristoratamaisten hiekkatieosuuksien vuoksi, mutta usein mäet ovat lyhyitä ja helppoja. Reittimuistiinpanojen mukaisella etenemisrytmillä päivittäinen nousumäärä ja siten päivittäinen fyysinen haastavuus pysyy kohtuullisena ja hyvä palvelutiheys mahdollista hitaammankin etenemisen. Reitin fyysistä haastetta on helppo nostaa päivämatkoja pidentämällä. Fyysiseltä haastavuudeltaan reitti saa luokituksen 6/10 ja tekniseltä haastavuudeltaan 3/10.
- Retkeilyhaasteeltaan reitti on kokonaisuutena myös helppo, sillä palvelujen rytmitys on säännöllinen, eivätkä palvelujen välit ole pitkiä. Muista kuitenkin kantaa riittävästi vettä mukana ja varmista, että voit tankata vesivarastosi palveluiden aukioloaikoina.
- Jyväskylän alueen hyvien liikenneyhteyksien vuoksi reitin eri osista on helppo siirtyä linja-autolla takaisin Jyväskylään, mikäli reissu keskeytyy tai reitin haluaa ajaa muuten vain osissa. Palveluista vain pyöränhuoltopaikat ovat harvempia ja suuremmat tekniset ongelmat voivat pakottaa palaamaan Jyväskylään ongelman ratkaisemista varten. Retkeilyhaasteena reitti saa 5/10.
- Reitti on ajettavissa molempiin suuntiin, eikä ajosuunta vaikuta reitin haastavuuteen. Reitin haastavuusluokitus kokonaisuudessaan on 5/10 eli fyysisestä haastavuudesta huolimatta reitti on kokonaisuutena helpohko ja siten sopiva monille.
- Pyöräretkeily on usein sitä mukavampaa mitä kevyempi varustus on, joka pätee vuoristoratamaisuuden vuoksi myös tällä reitillä. Bikepacking -laukut ovat aina kepeämpi ja aerodynaamisempi vaihtoehto perinteisille tavaratelineelle ja sivulaukuille, mutta millä tahansa varustuksella kyllä pärjää, kunhan pyörästä löytyy myös erittäin pieniä vaihteita. Suositeltava rengaskoko on minimissään 35 mm ajoittaisten karkeamman soran ja pehmeiden kohtien vuoksi, mutta kokenut pärjännee kapeammallakin renkaalla. Toisaalta 35 mm isompi rengas tuo retkeilyyn lisämukavuutta, eikä todennäköisesti hidasta etenemistä juurikaan.
- Juna- ja bussiyhteys on erinomainen reitin alkupisteeseen Jyväskylän keskustaan lähes mistä tahansa Suomea. Pyöräpaikan varaaminen junaan on suositeltavaa reilusti ennakkoon, jos ei junan valinnassa ole joustavuutta.
- Lievestuoreen rautatieasema on myös reitinvarrella, joten reitille tai sieltä pois pääsee kätevästi myös sieltä.
- Linja-autoyhteys Jyväskylään on erinomainen lähes jokaisesta reitinvarren isommasta kyläkeskuksesta.
Tässä etenemisrytmitys majatalosta majataloon kohtuullisilla päivämatkoilla. Kovakuntoisempi voi ainakin jotkut ajopäivät laittaa yhteen, tosin nousumetrejä kertyy joillain reitin osilla huomattavasti lyhyelläkin kilometrimäärällä.
Päivä 1 - Jyväskylä - Nukula, 36 km ja 600 nousumetriä
Ensimmäinen ajopäivä käynnistyy Jyväskylän sydämestä rautatie -ja linja-autoasemalta. Reitti kulkee Lutakon satamapuiston ja kauniin Kuokkalan sillan kautta kevyenliikenteen väyliä ulos kaupungista. Alkumatkan reilu 15 kilometrin osuus koostuu pääosin päällystetyistä teistä sekä kevyenliikenteenväylistä. Elviskujalla kannattaa tarkistaa onko Elvis-tupa auki. Graceland sijaitsee noin 14 kilometrin kohdalla ja sieltä saa kahvia ja pikkusuolaista.
Elviksen tunnelmista ajetaan vielä hetki päällystettyä pintaa, kunnes reitti siirtyy sorateille. Soratiet ovat hyväkuntoisia ja liikennettä voi olla jonkin verran, varsinkin kesälomien aikaan. Soratieosuudet sisältävät mukavasti korkeuserovaihtelua ja osa nousuista on erittäin teräviä! Jyrkistä nousuista tulee helposti näkemäeste autoilijan ja pyöräilijän välille, joten ole erityisen tarkkaavainen tällä pätkällä.
Soratie on verrattain kapea Päijänteen rantaa ja Nukulan vanhaa tilaa lähestyttäessä. Nukulasta löytyy majoitusta ja ruokaa. Lyhyt ensimmäisen päivän etappi päättyy Nukulaan, mutta telttayöpyjän kannattaa suunnata vielä noin kolme kilometriä eteenpäin Mämminiemen ulkoilualueelle.
Päivä 2 - Nukula - Röykkälän lammastila (Leivonmäen kansallispuisto), 37 km ja 630m nousumetriä
Nukulasta toinen päivä jatkuu mukavia sorateitä pitkin. Heti alkumatkasta on tarjolla todellinen helmi, Mämminiemen ulkoilualue, joka on telttamajoittujien ensimmäisen yön kohde. Alueella on upeat tauko- ja leiriytymismahdollisuudet ja ulkoilualueelta löytyy myös vuokrasauna. Helteisenä kesäpäivänä uintipaikkoja on runsaasti ja törmäät takuulla muihin iloisiin ulkoilijoihin sekä veneilijöihin tällä alueella.
Mämminiemestä reitti jatkuu edelleen mielenkiintoisena soratienä mukavine korkeuserovaihteluineen. Muutamassa kohtaa on uuttaa hieman karkeampaa soraa, joka voi olla epävakaata renkaan alla, varsinkin alamäkiosuuksilla. Ennen Rutalahden kylää reitti kulkee hetken aikaa kapealla päällystetiellä, mutta pian Rutalahden jälkeen saavutaan jo Leivonmäen kansallispuiston alueelle.
Leivonmäen kansallispuiston upeat soratiet on syytä nautiskella huolella. Upeassa ympäristössä ja erinomaisella metsätiellä on todellinen nautinto ajella. Rutajärven rannalta löytyy kansallispuiston retkeilyrakenteita, jotka ovat helposti saavutettavissa gravel-pyörällä. Lintuniemi sekä Joutsiniemi ovat molemmat erinomaisia kohteita telttayöpyjille. Puiston parkkipaikalla palvelee matkailijoita Karoliinan puistokahvila.
Rutajärven pohjoispuolelta siirrytään hetkeksi kapealle päällystetielle, mutta liikenne tiellä on rauhallista, eikä etäisyys toisen päivän majoitukseen ole kuin noin viisi kilometriä. Röykkälän lammastilalta löytyy mainiot majoituspalvelut saunoineen. Mainio telttapaikka löytyy 4 km Röykkälän lammastilan jälkeen Harjujärven pohjoispäädystä.
Päivä 3 - Röykkälän lammastila (Leivonmäen kansallispuisto) - Tampinmylly Camping, 33 km ja 340 nousumetriä
Röykkälän lammastilalta matka jatkuu lyhyen osuuden päällystettyä kapeaa tietä pitkin. Reitti siirtyy kuitenkin pian kulkemaan Leivonmäen kansallispuiston eteläosan upeisiin maisemiin. Soratie on upeaa tiivistä hiekkatietä kuivassa mäntykangasmetsässä. Ympärillä on kauniita petäjäharjuja ja pieniä vesistöjä. Harjujärveltä löytyy keittokatos, joka on hyvä tauko -ja leiripaikka.
Vaikka reitti poistuu pian kansallispuistosta, niin soratie on erinomaista myös puiston ulkopuolella. Vaihtelevaa metsätietä on vain satunnaisesti korjattu karkeammalla materiaalilla. Soratie päättyy hetkellisesti Korpilahdentiehen, mutta päällystettä ei tarvitse ajaa kuin reilun kilometrin, kunnes soratiet jatkuvat kohti Joutsaa.
Joutsaa edeltävä osuus kulkee maatilojen ja peltoaukeiden keskellä ja soratie on leveää ja hyväkuntoista. Tiellä liikkuu isoja maatalouskoneita ja vaikka näkyvyys on hyvä, niin tarkkaavaisuutta vaaditaan. Joutsan keskustaan saavutaan Valtatie E75:n ali kevyen liikenteen väylää pitkin.
Joutsassa on runsaasti palveluita ja kaikki ovat helposti saavutettavissa tiiviissä taajamassa. Eväitä voi mennä nauttimaan tai taukoa pitämään Joutsan uimarantaan, joka on siisti ja miellyttävä paikka. Taidelaitos Haihatus tarjoaa myös mielenkiintoisen pysähdyspaikan. Joutsan ollessa tämän reitin eteläisin piste lähtee reitti nousemaan kohti pohjoista.
Lyhyen soratieosuuden ja sitä seuraavan asfalttitiesiirtymän jälkeen reitti saapuu Tampinmylly Camping majoitukseen. Asfalttitie on paikoin vilkkaasti liikennöity ja kapea, joten ole tarkkaavainen. Liikenteen seassa ollaan noin neljä kilometriä. Tampinmyllyssä on useita eri majoitusvaihtoehtoja sekä telttailualue.
Päivä 4 - Tampinmylly Camping - Toivakka, 50 km ja 1000 nousumetriä
Tampinmylly Campingista reitti jatkuu hyväkuntoisia sorateitä pitkin kohti Leivonmäen kylää. Viimeisen 5 km hiekkatieosuudella on säännöllistä tukkirekkaliikennettä tienvarren puuvarikon ansiosta. Leivonmäen kylästä löytyy Hyvän mielen kauppa ja Karoliinan kahvimylly.
Leivonmäestä poistutaan hyvälle soratielle, joka yhdistyy lyhyen asfalttilinkin kautta pinnanlaadultaan vaihtelevampaan soratiehen. Tiellä on satunnaisia murskekohtia ja muutamia teräviä nousuja ja laskuja. Erityisesti laskuosuuksilla pehmeän kiviaineksen kanssa on hyvä olla tarkkana.
24 km Leivonmäen kylän jälkeen saavutaan kauniille Pirttijärven laavulle. Laavu sijaitsee harjun päällä ja alapuolelle on kirkasvetinen järvi. Laavulla on tulipaikka, mutta polttopuita ei ole. Laavulle vievä polku on jo hieman maastoutunut, mutta etsivä sen löytää, varsinkin kartan vinkin perusteella. Mainio taukopaikka!
Pian Pirttijärven laavun jälkeen saavutaan neljännen päivän päätökseen sympaattiseen Toivakan taajamaan. Majoituspalveluiden lisäksi tarjolla kauppoja sekä ravintola. Toivakan kirkossa kattomaalaukset ovat Pellervo Lukumiehen käsialaa ja hyvinkin pysähtymisen arvoiset. Huikon Huilauksen laavu sopii hyvin telttailuun reilut 10 km Toivakasta eteenpäin, tosin se sijaitsee reitiltä hieman sivussa.
Päivä 5 - Toivakka - Kapeenkoski, 63 km ja 950 nousumetriä
Toivakasta reitti jatkaa edelleen nousua kohti pohjoista. Päivä alkaa lyhyellä asfalttisiirtymällä ja pian reitti kulkee taas soratietä pitkin. Aluksi soratie on leveää reippaammin liikennöityä maalaistietä, mutta muuttuu pienemmäksi ja hetkittäin kapeaksi kärrypoluksi. Järvialueen länsipuolella soratien kunto vaihtelee karkeasta murskeesta aina tasaiseen savipohjaan. Luvassa on myös teräviä korkeuseroja! Vaihteleva ja mielenkiintoinen osuus.
Seuraava taajama on Lievestuore ja sieltä löytyvät kaikki tarvittavat palvelut pyörähuoltoa lukuun ottamatta. Hieman ennen Lievestuoretta on myös tarjolla 13-tien Grilli, mikäli nälkää ei kestä kylille asti. Lievestuoreella on kauppojen sekä ravintoloiden lisäksi juna-asema. Reitti jatkuukin Lievestuoreelta luontevasti junaradan laitaa kapeana soratienä, jota reunustaa kesäaikaan kukkapelto. Reitti jatkuu pienien hiekkateiden muodossa ja hetkellisesti kuljetaan myös erinomaista polkua pitkin.
Soratie levenee hieman Lievestuoreenjärven itäpuolella, mutta poikkeaa vielä kapealla kauniilla kylätiellä ennen Mustan Korpin saluunaa. Saluunalta pohjoiseen sijaitsee Kirkkoniemen laavu, joka on käymisen arvoinen kohde ja erinomainen leiri -ja taukopaikka. Ota tarvittavat polttopuut mukaan parkkipaikan halkopinosta, sillä laavulla ei lähtökohtaisesti puita ole enempää, mitä aikaisemmat retkeilijät ovat sinne parkkipaikalta vieneet.
HUOM! Kirkkoniemen luonnonsuojelualueelle ei ole pääsyä maata pitkin kesällä 2024 sillan uusimisprojektin vuoksi!
Reitti jatkuu Kirkkoniemen laavulta Kuusan kanavalle peltomaisemien keskellä kulkevaa hyväkuntoista soratietä pitkin. Noin puolessa välissä Kirkkoniemestä Kuusaalle sijaitsee Saraakallion kalliomaalaukset, jotka ovat Fennoskandian laajimmat kalliomaalaukset 7000 vuotta vanhan vesireitin varressa. Kuusaalla voi tutkia kanava-aluetta ja läheltä löytyy Varjolan tilan majoituspalvelut, Koskikahvio sekä Kuusankosken laavu.
Reitti jatkuu kohti Suolahtea ja käy Kuusan kanavalta poistuessaan hetkellisesti päällystetyllä tiellä. Soratieosuudet hyödyntävät hiekkateitä sekä ulkoilureitin pohjia, jotka vaihtelevat pehmeästä hiekasta aina kovaan reittipintaan. Reitti käy Suolahden palveluiden parissa ja keskustasta löytyy runsaasti ravintoloita, majoitusta sekä kauppoja. Hieman ennen palveluita reitti kulkee mukavaa rantareittiä sivuten Ahoniuksen puistoa.
Suolahdelta viidennen päivän etappi saa arvoisensa päätöksen pienen siirtymän kautta Kapeenkoskelle. Alkumatka on ulkoilureittipohjaa sekä satunnaisia polkuosuuksia, jotka ovat helposti ajettavissa myös kuormatulla gravel-pyörällä. Kapeenkosken alueella on useita laavuja sekä hyvät mahdollisuudet telttailuun, Kapeenkosken Majatalon lisäksi.
Päivä 6 - Kapeenkoski - Marjoniemen tila, 44 km ja 640 nousumetriä
Kuudes retkipäivä käynnistyy kauniista Kapeenkosken maisemista. Reitti kulkee kohti Hitonhaudan kanjonia päällystevoittoisesti, mutta muuttuu lopulta kirkasvetisen Suolammen jälkeen vihdoin nopeaksi soratieksi.
Hitonhaudalle vievä reitti koostuu kauniista metsäteistä ja jopa lyhyistä polkumaisista osuuksista. Hitonhaudan rotkolaaksossa voi vierailla omalla vastuulla. Alue on väliaikaisesti pois virallisesta käytöstä. Lisätietoja löytyy täältä: https://visitlaukaa.fi/palvelu/hitonhauta/. Vastaavia rotkolaaksoja on Suomessa harvassa. Pyörät kannattaa jättää metsäautotien varteen kohtaan, josta haastava polku Hitonhaudalle alkaa.
Rotkolaakson jälkeen reitti jatkuu karkeampaa hakkuutietä pitkin kohti Iso-Hirvasen uimarantaan Vehniän kylälle. Tikkakosken Luonetjärven pohjoispuolen ratsutilalla on aktiivista toimintaa ja reittinä oleva hiekkatie on päivittäisessä ratsastuskäytössä. Aja osuus maltilla ja tarvittaessa anna tilaa vastaantuleville tai ohittaville hevosille. Jos et ole varma parhaasta tavasta turvalliseen ohitukseen, niin kysy ohjeita ratsastajalta. Reitin taittuessa kohti pohjoista ja Uuraista ei hevosliikenteestä ole enää jälkiä hiekkateillä.
Uuraisten kylä tarjoaa ravintola- ja kauppapalveluita. Keskustan palveluista on vielä pieni siirtymä kohti kuudennen päivän majapaikkaa Marjoniementilaa. Tilalle vievä soratie on erittäin kaunis sekä tila itsessään on nähtävyys.
Päivä 7 - Marjoniementila - Jyväskylä, 57 km ja 640 nousumetriä
Marjoniementilan palveluista käynnistyy viimeinen etappi lähtöpisteeseen eli Jyväskylään. Aluksi on noin viiden kilometrin asfalttitiesiirtymällä Kyynämöisen järven länsipuolelle. Kyynämöisen länsipuolen soratie on rullaavaa flow reittiä ja hauskaa ajettavaa. Heti alkumatkasta voit poiketa vaikka uimassa Huutoniemen uimarannalla tai kurkistamassa lyhyen luontopolun päässä sijaitsevaa Esan petäjää. Kyynämöisen rannalla sijaitsee myös suuri leirintäalue Hietajärvi camping. Huomio, että hiekkatiellä voi olla lomasesongin aikaan runsaasti autoliikennettä.
Hyvä flow jatkuu Höytiän pieneen kylään asti ja kylän keskustasta löytyy viehättävä ja erittäin siisti laavu taukopaikaksi. Matkalla Höytiälle on myös Konttivuoren luonnonsuojelualue. Höytiältä reitti lähtee kohti etelää hyväkuntoisia sorateitä pitkin. Nyrölän kylässä voi poiketa reitin ulkopuolella olevalle Nyrölän laavusaarelle. Saarella on useasta laavusta yhdistyvä taukopaikka sekä laituri uimista varten. Saareen pääsee kätevästi lautalla mihin mahtuu kaksi pyöräilijää pyörineen helposti. Lauttamatka on lyhyt eikä omaa vuoroa tarvitse odotella kauan.
Nyrölästä matka jatkuu mukavia syrjäisiä sorateitä pitkin ja aina Keuruuntielle asti. Päällystettyä Keuruuntietä kuljetaan lyhyt noin kilometrin matka, kunnes poistutaan takaisin soratielle terävän nousun kautta. Jyväskylä alkaa olla jo lähellä ja Keuruuntien ylityksen ja Ruokkeen lyhyen asfalttiosuuden kautta saavutaan ulkoilureittien pariin.
Paluu Jyväskylän kaupungin pyöräteille tapahtuu Laajavuoren ulkoilureittien kautta. Ulkoilureittien pohjat vaihtelevat hiekka- ja metsäteiden välillä. Lopulta reitti laskettelee takaisin Jyväskylän keskustaan ja lähtöpaikkaan.
Päivä 1 - Jyväskylä - Nukula, 36 km ja 600 nousumetriä
Ensimmäinen ajopäivä käynnistyy Jyväskylän sydämestä rautatie -ja linja-autoasemalta. Reitti kulkee Lutakon satamapuiston ja kauniin Kuokkalan sillan kautta kevyenliikenteen väyliä ulos kaupungista. Alkumatkan reilu 15 kilometrin osuus koostuu pääosin päällystetyistä teistä sekä kevyenliikenteenväylistä. Elviskujalla kannattaa tarkistaa onko Elvis-tupa auki. Graceland sijaitsee noin 14 kilometrin kohdalla ja sieltä saa kahvia ja pikkusuolaista.
Elviksen tunnelmista ajetaan vielä hetki päällystettyä pintaa, kunnes reitti siirtyy sorateille. Soratiet ovat hyväkuntoisia ja liikennettä voi olla jonkin verran, varsinkin kesälomien aikaan. Soratieosuudet sisältävät mukavasti korkeuserovaihtelua ja osa nousuista on erittäin teräviä! Jyrkistä nousuista tulee helposti näkemäeste autoilijan ja pyöräilijän välille, joten ole erityisen tarkkaavainen tällä pätkällä.
Soratie on verrattain kapea Päijänteen rantaa ja Nukulan vanhaa tilaa lähestyttäessä. Nukulasta löytyy majoitusta ja ruokaa. Lyhyt ensimmäisen päivän etappi päättyy Nukulaan, mutta telttayöpyjän kannattaa suunnata vielä noin kolme kilometriä eteenpäin Mämminiemen ulkoilualueelle.
Päivä 2 - Nukula - Röykkälän lammastila (Leivonmäen kansallispuisto), 37 km ja 630m nousumetriä
Nukulasta toinen päivä jatkuu mukavia sorateitä pitkin. Heti alkumatkasta on tarjolla todellinen helmi, Mämminiemen ulkoilualue, joka on telttamajoittujien ensimmäisen yön kohde. Alueella on upeat tauko- ja leiriytymismahdollisuudet ja ulkoilualueelta löytyy myös vuokrasauna. Helteisenä kesäpäivänä uintipaikkoja on runsaasti ja törmäät takuulla muihin iloisiin ulkoilijoihin sekä veneilijöihin tällä alueella.
Mämminiemestä reitti jatkuu edelleen mielenkiintoisena soratienä mukavine korkeuserovaihteluineen. Muutamassa kohtaa on uuttaa hieman karkeampaa soraa, joka voi olla epävakaata renkaan alla, varsinkin alamäkiosuuksilla. Ennen Rutalahden kylää reitti kulkee hetken aikaa kapealla päällystetiellä, mutta pian Rutalahden jälkeen saavutaan jo Leivonmäen kansallispuiston alueelle.
Leivonmäen kansallispuiston upeat soratiet on syytä nautiskella huolella. Upeassa ympäristössä ja erinomaisella metsätiellä on todellinen nautinto ajella. Rutajärven rannalta löytyy kansallispuiston retkeilyrakenteita, jotka ovat helposti saavutettavissa gravel-pyörällä. Lintuniemi sekä Joutsiniemi ovat molemmat erinomaisia kohteita telttayöpyjille. Puiston parkkipaikalla palvelee matkailijoita Karoliinan puistokahvila.
Rutajärven pohjoispuolelta siirrytään hetkeksi kapealle päällystetielle, mutta liikenne tiellä on rauhallista, eikä etäisyys toisen päivän majoitukseen ole kuin noin viisi kilometriä. Röykkälän lammastilalta löytyy mainiot majoituspalvelut saunoineen. Mainio telttapaikka löytyy 4 km Röykkälän lammastilan jälkeen Harjujärven pohjoispäädystä.
Päivä 3 - Röykkälän lammastila (Leivonmäen kansallispuisto) - Tampinmylly Camping, 33 km ja 340 nousumetriä
Röykkälän lammastilalta matka jatkuu lyhyen osuuden päällystettyä kapeaa tietä pitkin. Reitti siirtyy kuitenkin pian kulkemaan Leivonmäen kansallispuiston eteläosan upeisiin maisemiin. Soratie on upeaa tiivistä hiekkatietä kuivassa mäntykangasmetsässä. Ympärillä on kauniita petäjäharjuja ja pieniä vesistöjä. Harjujärveltä löytyy keittokatos, joka on hyvä tauko -ja leiripaikka.
Vaikka reitti poistuu pian kansallispuistosta, niin soratie on erinomaista myös puiston ulkopuolella. Vaihtelevaa metsätietä on vain satunnaisesti korjattu karkeammalla materiaalilla. Soratie päättyy hetkellisesti Korpilahdentiehen, mutta päällystettä ei tarvitse ajaa kuin reilun kilometrin, kunnes soratiet jatkuvat kohti Joutsaa.
Joutsaa edeltävä osuus kulkee maatilojen ja peltoaukeiden keskellä ja soratie on leveää ja hyväkuntoista. Tiellä liikkuu isoja maatalouskoneita ja vaikka näkyvyys on hyvä, niin tarkkaavaisuutta vaaditaan. Joutsan keskustaan saavutaan Valtatie E75:n ali kevyen liikenteen väylää pitkin.
Joutsassa on runsaasti palveluita ja kaikki ovat helposti saavutettavissa tiiviissä taajamassa. Eväitä voi mennä nauttimaan tai taukoa pitämään Joutsan uimarantaan, joka on siisti ja miellyttävä paikka. Taidelaitos Haihatus tarjoaa myös mielenkiintoisen pysähdyspaikan. Joutsan ollessa tämän reitin eteläisin piste lähtee reitti nousemaan kohti pohjoista.
Lyhyen soratieosuuden ja sitä seuraavan asfalttitiesiirtymän jälkeen reitti saapuu Tampinmylly Camping majoitukseen. Asfalttitie on paikoin vilkkaasti liikennöity ja kapea, joten ole tarkkaavainen. Liikenteen seassa ollaan noin neljä kilometriä. Tampinmyllyssä on useita eri majoitusvaihtoehtoja sekä telttailualue.
Päivä 4 - Tampinmylly Camping - Toivakka, 50 km ja 1000 nousumetriä
Tampinmylly Campingista reitti jatkuu hyväkuntoisia sorateitä pitkin kohti Leivonmäen kylää. Viimeisen 5 km hiekkatieosuudella on säännöllistä tukkirekkaliikennettä tienvarren puuvarikon ansiosta. Leivonmäen kylästä löytyy Hyvän mielen kauppa ja Karoliinan kahvimylly.
Leivonmäestä poistutaan hyvälle soratielle, joka yhdistyy lyhyen asfalttilinkin kautta pinnanlaadultaan vaihtelevampaan soratiehen. Tiellä on satunnaisia murskekohtia ja muutamia teräviä nousuja ja laskuja. Erityisesti laskuosuuksilla pehmeän kiviaineksen kanssa on hyvä olla tarkkana.
24 km Leivonmäen kylän jälkeen saavutaan kauniille Pirttijärven laavulle. Laavu sijaitsee harjun päällä ja alapuolelle on kirkasvetinen järvi. Laavulla on tulipaikka, mutta polttopuita ei ole. Laavulle vievä polku on jo hieman maastoutunut, mutta etsivä sen löytää, varsinkin kartan vinkin perusteella. Mainio taukopaikka!
Pian Pirttijärven laavun jälkeen saavutaan neljännen päivän päätökseen sympaattiseen Toivakan taajamaan. Majoituspalveluiden lisäksi tarjolla kauppoja sekä ravintola. Toivakan kirkossa kattomaalaukset ovat Pellervo Lukumiehen käsialaa ja hyvinkin pysähtymisen arvoiset. Huikon Huilauksen laavu sopii hyvin telttailuun reilut 10 km Toivakasta eteenpäin, tosin se sijaitsee reitiltä hieman sivussa.
Päivä 5 - Toivakka - Kapeenkoski, 63 km ja 950 nousumetriä
Toivakasta reitti jatkaa edelleen nousua kohti pohjoista. Päivä alkaa lyhyellä asfalttisiirtymällä ja pian reitti kulkee taas soratietä pitkin. Aluksi soratie on leveää reippaammin liikennöityä maalaistietä, mutta muuttuu pienemmäksi ja hetkittäin kapeaksi kärrypoluksi. Järvialueen länsipuolella soratien kunto vaihtelee karkeasta murskeesta aina tasaiseen savipohjaan. Luvassa on myös teräviä korkeuseroja! Vaihteleva ja mielenkiintoinen osuus.
Seuraava taajama on Lievestuore ja sieltä löytyvät kaikki tarvittavat palvelut pyörähuoltoa lukuun ottamatta. Hieman ennen Lievestuoretta on myös tarjolla 13-tien Grilli, mikäli nälkää ei kestä kylille asti. Lievestuoreella on kauppojen sekä ravintoloiden lisäksi juna-asema. Reitti jatkuukin Lievestuoreelta luontevasti junaradan laitaa kapeana soratienä, jota reunustaa kesäaikaan kukkapelto. Reitti jatkuu pienien hiekkateiden muodossa ja hetkellisesti kuljetaan myös erinomaista polkua pitkin.
Soratie levenee hieman Lievestuoreenjärven itäpuolella, mutta poikkeaa vielä kapealla kauniilla kylätiellä ennen Mustan Korpin saluunaa. Saluunalta pohjoiseen sijaitsee Kirkkoniemen laavu, joka on käymisen arvoinen kohde ja erinomainen leiri -ja taukopaikka. Ota tarvittavat polttopuut mukaan parkkipaikan halkopinosta, sillä laavulla ei lähtökohtaisesti puita ole enempää, mitä aikaisemmat retkeilijät ovat sinne parkkipaikalta vieneet.
HUOM! Kirkkoniemen luonnonsuojelualueelle ei ole pääsyä maata pitkin kesällä 2024 sillan uusimisprojektin vuoksi!
Reitti jatkuu Kirkkoniemen laavulta Kuusan kanavalle peltomaisemien keskellä kulkevaa hyväkuntoista soratietä pitkin. Noin puolessa välissä Kirkkoniemestä Kuusaalle sijaitsee Saraakallion kalliomaalaukset, jotka ovat Fennoskandian laajimmat kalliomaalaukset 7000 vuotta vanhan vesireitin varressa. Kuusaalla voi tutkia kanava-aluetta ja läheltä löytyy Varjolan tilan majoituspalvelut, Koskikahvio sekä Kuusankosken laavu.
Reitti jatkuu kohti Suolahtea ja käy Kuusan kanavalta poistuessaan hetkellisesti päällystetyllä tiellä. Soratieosuudet hyödyntävät hiekkateitä sekä ulkoilureitin pohjia, jotka vaihtelevat pehmeästä hiekasta aina kovaan reittipintaan. Reitti käy Suolahden palveluiden parissa ja keskustasta löytyy runsaasti ravintoloita, majoitusta sekä kauppoja. Hieman ennen palveluita reitti kulkee mukavaa rantareittiä sivuten Ahoniuksen puistoa.
Suolahdelta viidennen päivän etappi saa arvoisensa päätöksen pienen siirtymän kautta Kapeenkoskelle. Alkumatka on ulkoilureittipohjaa sekä satunnaisia polkuosuuksia, jotka ovat helposti ajettavissa myös kuormatulla gravel-pyörällä. Kapeenkosken alueella on useita laavuja sekä hyvät mahdollisuudet telttailuun, Kapeenkosken Majatalon lisäksi.
Päivä 6 - Kapeenkoski - Marjoniemen tila, 44 km ja 640 nousumetriä
Kuudes retkipäivä käynnistyy kauniista Kapeenkosken maisemista. Reitti kulkee kohti Hitonhaudan kanjonia päällystevoittoisesti, mutta muuttuu lopulta kirkasvetisen Suolammen jälkeen vihdoin nopeaksi soratieksi.
Hitonhaudalle vievä reitti koostuu kauniista metsäteistä ja jopa lyhyistä polkumaisista osuuksista. Hitonhaudan rotkolaaksossa voi vierailla omalla vastuulla. Alue on väliaikaisesti pois virallisesta käytöstä. Lisätietoja löytyy täältä: https://visitlaukaa.fi/palvelu/hitonhauta/. Vastaavia rotkolaaksoja on Suomessa harvassa. Pyörät kannattaa jättää metsäautotien varteen kohtaan, josta haastava polku Hitonhaudalle alkaa.
Rotkolaakson jälkeen reitti jatkuu karkeampaa hakkuutietä pitkin kohti Iso-Hirvasen uimarantaan Vehniän kylälle. Tikkakosken Luonetjärven pohjoispuolen ratsutilalla on aktiivista toimintaa ja reittinä oleva hiekkatie on päivittäisessä ratsastuskäytössä. Aja osuus maltilla ja tarvittaessa anna tilaa vastaantuleville tai ohittaville hevosille. Jos et ole varma parhaasta tavasta turvalliseen ohitukseen, niin kysy ohjeita ratsastajalta. Reitin taittuessa kohti pohjoista ja Uuraista ei hevosliikenteestä ole enää jälkiä hiekkateillä.
Uuraisten kylä tarjoaa ravintola- ja kauppapalveluita. Keskustan palveluista on vielä pieni siirtymä kohti kuudennen päivän majapaikkaa Marjoniementilaa. Tilalle vievä soratie on erittäin kaunis sekä tila itsessään on nähtävyys.
Päivä 7 - Marjoniementila - Jyväskylä, 57 km ja 640 nousumetriä
Marjoniementilan palveluista käynnistyy viimeinen etappi lähtöpisteeseen eli Jyväskylään. Aluksi on noin viiden kilometrin asfalttitiesiirtymällä Kyynämöisen järven länsipuolelle. Kyynämöisen länsipuolen soratie on rullaavaa flow reittiä ja hauskaa ajettavaa. Heti alkumatkasta voit poiketa vaikka uimassa Huutoniemen uimarannalla tai kurkistamassa lyhyen luontopolun päässä sijaitsevaa Esan petäjää. Kyynämöisen rannalla sijaitsee myös suuri leirintäalue Hietajärvi camping. Huomio, että hiekkatiellä voi olla lomasesongin aikaan runsaasti autoliikennettä.
Hyvä flow jatkuu Höytiän pieneen kylään asti ja kylän keskustasta löytyy viehättävä ja erittäin siisti laavu taukopaikaksi. Matkalla Höytiälle on myös Konttivuoren luonnonsuojelualue. Höytiältä reitti lähtee kohti etelää hyväkuntoisia sorateitä pitkin. Nyrölän kylässä voi poiketa reitin ulkopuolella olevalle Nyrölän laavusaarelle. Saarella on useasta laavusta yhdistyvä taukopaikka sekä laituri uimista varten. Saareen pääsee kätevästi lautalla mihin mahtuu kaksi pyöräilijää pyörineen helposti. Lauttamatka on lyhyt eikä omaa vuoroa tarvitse odotella kauan.
Nyrölästä matka jatkuu mukavia syrjäisiä sorateitä pitkin ja aina Keuruuntielle asti. Päällystettyä Keuruuntietä kuljetaan lyhyt noin kilometrin matka, kunnes poistutaan takaisin soratielle terävän nousun kautta. Jyväskylä alkaa olla jo lähellä ja Keuruuntien ylityksen ja Ruokkeen lyhyen asfalttiosuuden kautta saavutaan ulkoilureittien pariin.
Paluu Jyväskylän kaupungin pyöräteille tapahtuu Laajavuoren ulkoilureittien kautta. Ulkoilureittien pohjat vaihtelevat hiekka- ja metsäteiden välillä. Lopulta reitti laskettelee takaisin Jyväskylän keskustaan ja lähtöpaikkaan.