Pituus
85 kmKesto
1-2 daysNousumetrit
743mKorkein kohta
60m% Päällystämätön
87 %% Polkua
0.5 %Haastavuus
3% Ajettavissa
99.5 %Sipoonkorven kansallispuiston yöretki Nuuksion yöretken tapaan visiitti kaupungin vilskeestä kansallispuiston rauhaan hyödyntäen pääkaupunkiseudun metrolinjaa, puistoalueita ja ulkoilureittejä. Se on parhaimmillaan kahden helpon ajopäivän yöretkenä Kuusijärven savusaunaan yhdistäen, mutta ajettavissa myös pidempänä päiväretkenä.
Suomalaiseen retkeilyperinteeseen kuuluu olennaisena osana laavu ja kun leiritulistelu yhdistetään savusaunaan ja järvipulahdukseen, ei retki kovin pieleen voi mennä. Sipoonkorven kansallispuiston yöretken molemmat pyöräilypäivät ovat helppoja ja siten vauhdikkaampi voikin hurauttaa koko lenkin päivässäkin.
Tosin savusaunan ja laavuyön – tai savusaunan ja hotelliyön – yhdistelmä on tämän yöretken suola.
Sipoonkorven kansallispuiston yöretki on South by Cycle -reitistön helpoin ja lyhin reitti, joten se sopii erinomaiseksi maistiaiseksi retkipyöräilyn maailmaan. Saavutettavuutensa puolesta se sopii erinomaisesti myös äkkilähdöksi luonnon ääreen ja ensimmäisen ajopäivän pituuden voi määritellä itse valkkaamalla lähtöpaikaksi joko Helsingin keskustan, Vuosaaren tai Tikkurilan.
Mikäli tämä reitti muistuttaa Kehä G -reittiä, niin eipä ihme, sillä Sipoonkorven kansallispuiston retki on siitä helpompi ja lyhyempi versio Helsingin keskuspuiston vihreydellä väritettynä.
Reitti kulkee Uutelanniemen merenrannoilta pääkaupunkiseudun reunalle yhdistellen Itä-Helsingin puistoja ja ulkoilureittejä ennen Kuusijärven keidasta ja pistoa Sipoonkorven kansallispuistoon hiekkateitä pitkin. Toinen ajopäivä on yhdistelmä Keravan- ja Vantaanjoen varren soraväyliä ja Keskuspuiston vihreyttä.
Photos: Teemu Oksanen
- Kuusijärven savusauna ja järvipulahdus
- Telttayö Sipoon kansallispuistossa Ängesbölen laavulla
- Keravan- ja Vantaanjoen seurailu koskelta koskelle
- Helsingin keskuspuiston vihreys ja rehevyys
- Reitti on ajettavissa millä tahansa pyörällä, kunhan rengaskoko on minimissään 45mm ja pienempiäkin vaihteita löytyy. Tosin osaava voi pärjätä kapeammallakin renkaalla.
- Paras aika pyöräretkeilyyn Etelä-Suomessa on yleensä toukokuusta marraskuun alkuun, mutta kuivia ja aurinkoisia hetkiä, päiviä ja viikonloppuja on nykyään läpi vuoden. Lämpimintä on yleensä kesäkuusta elokuun loppuun ja keskikesällä keskimääräiset yölämpötilat ovat usein yli 10 Celsiusta päivälämpötilojen ollessa keskimäärin noin 20 C luokkaa.
- Makuupussia valitessa on hyvä olettaa, että ainakin alku- ja loppukesästä yölämpötilat voivat laskea nollaan.
- Kesäkuukausina päivät ovat pitkiä ja kesäkuun lopulla valoa on ympäri vuorokauden. Jos tämä on sinulle uusi juttu, valoon tottuminen ja nukkumisrytmin löytäminen voi viedä aikaa.
- Reitillä on vain digitaalinen reittiopastus, lue bikepacking.comin ohjeet ja vinkit onnistuneeseen reittinavigointiin täältä ja tästä.
- Pysy aina opastetulla reitillä ja pyri käyttämään vain reittikuvauksessa suositeltuja leiri- ja taukopaikkoja. Lisäksi seuraa Metsähallituksen Retkietikettiä ja Suomen ladun Maastopyöräilijän etikettiä
- Puhelinverkko kattaa koko reittialueen: avun soittaminen onnistuu aina numerosta 112 tai 112-sovelluksen kautta.
- Leirintä on sallittua ja maksutonta kaikilla suositelluilla telttapaikoilla, ellei kyseessä ole sitten maksullinen leirintäalue palveluineen.
- Polttopuita ja huussi löytyvät useimmilta leiripaikoilta.
- Vettä on saatavilla kaikilta leiripaikoilla, mutta veden puhdistaminen kemiallisesti, filtteröimällä tai keittämällä on suositeltavaa ennen käyttöä.
- Laadukkaita majataloja ja hotelleja on reitin varrella useita ja useat niistä tarjoavat myös illallista ja aamupalaa. Hinnat ovat 80-90 eurosta ylöspäin kahdelle hengelle, mutta kausivaihtelu on suurta. Etukäteisvaraus ja pyöränsäilytysmahdollisuuden varmistaminen on suositeltavaa ennen saapumista.
- AirB&B -majoitusvaihtoehtoja on reitin varrella runsaasti.
- Ravintoloita, kahviloita ja kauppoja on reitillä säännöllisesti, mutta erityisesti taajamien ulkopuolella palvelujen aukioloajat voivat vaihdella kausittain paljon. Tarkasta palvelujen aukioloajat ennakkoon reittikartan linkeistä.
- Yleensä reitillä selviää kantamalla maksimissaan puolen päivän eväät ja kahdella litraa vettä.
- Leirikokkauksissa tulee muistaa, että avotulen tekeminen on ehdottomasti kiellettyä metsäpaloveroituksen aikana. Tietoa alueellisista metsäpalovaroituksista täällä.
- Retkikeittimien käyttö on sallittua myös metsäpalovaroituksen aikana.
- Suositelluilla telttailualueilla on vettä saatavilla, mutta veden puhdistaminen kemiallisesti, filtteröimällä tai keittämällä on suositeltavaa ennen käyttöä.
- Hanavesi on Suomessa yleensä laadukasta ja juomakelpoista. Ravintolat ja kaupat täyttävät pyöräilijöiden juomapulloja usein mielellään.
- Reitin alkupäähän (Vuosaaren metroasema) pääsee Helsingin keskustasta kätevästi metrolla. Pyörän kuljettaminen metrossa on ilmaista, eikä pyörällä tarvita ennakkovarausta.
- Reitinvarrelle tai sieltä pois pääsee myös lähijunayhteyksillä Helsingistä; Tikkurilan juna-asema on reitin varrella. Pyörän kuljettaminen myös lähijunassa on ilmaista, eikä pyörälle tarvita ennakkovarausta.
Päivä 1, Vuosaari - Ängesbölen telttapaikka (38km, nousua 660m)
Reitti alkaa Suomen ainoan metrolinjan itäiseltä päätepysäkiltä Vuosaaresta Uutelan ulkoilualueen koukkauksella, joka viimeistään hidastaa metropolialueen kiihdyttämän sykkeen meri-ilmallaan ja horisonttiin jatkuvilla luodoillaan. Siitä reitti jatkuu kohti pohjoista kirjaimellisesti kaupungin reunalla. Toisella puolella kohoavat usein lähiöiden kulmikkaat betonilaatikot, kun taas toisella puolella avautuvat peltomaisemat.
Reitti mutkittelee lähiöden viheralueeelta toiselle ja vanhojen kartanoalueiden ohi hiekkapohjaisia ulkoilureittejä pitkin stadin keitaalle, Kuusijärvelle. Savusaunan ja viilentävän korpilammen takaavan syväpuhdistuksen jälkeen suuntavaihtoehtoja yöpaikkaa pohtivalle on kaksi: vällyjen väliin hotelliin Tikkurilaan tai Ängesbölen leirintäalueelle Sipoonkorven kansallispuistoon. Jälkimmäinen lisää reitille 13km suuntaansa, mutta palkkiona on telttayö suojelumetsän siimeksessä.
Päivä 2, Ängesbölen telttapaikka - Helsingin keskusta (50km, nousua 570m)
Toista ajopäivää teemoittaa pitkälti vesi ja nyt tällä kertaa virtaavassa muodossa. Kuusijärveltä reitti saapuu pian Keravanjoen rantaan, jonka vartta seuraillaan alavirtaan sileitä hiekkabaanoja pitkin Vantaan- ja Keravanjoen yhtymäkohtaan asti. Tästä alkaa teoreettinen ylämäki Vantaanjokea ylävirtaan Pitkäkoskelle asti, josta käännytään etelään kohti Helsingin keskustaa kesäisin jopa häkellyttävän vihreä ja rehevän Helsingin keskuspuiston halki. Keskuspuiston tarjoama vihreä pikaväylä jatkuu lähes kantakaupunkiin asti ja ensimmäiset liikennevalot tulevat vastaan vasta Olympiastadionin jälkeen.
Reitti alkaa Suomen ainoan metrolinjan itäiseltä päätepysäkiltä Vuosaaresta Uutelan ulkoilualueen koukkauksella, joka viimeistään hidastaa metropolialueen kiihdyttämän sykkeen meri-ilmallaan ja horisonttiin jatkuvilla luodoillaan. Siitä reitti jatkuu kohti pohjoista kirjaimellisesti kaupungin reunalla. Toisella puolella kohoavat usein lähiöiden kulmikkaat betonilaatikot, kun taas toisella puolella avautuvat peltomaisemat.
Reitti mutkittelee lähiöden viheralueeelta toiselle ja vanhojen kartanoalueiden ohi hiekkapohjaisia ulkoilureittejä pitkin stadin keitaalle, Kuusijärvelle. Savusaunan ja viilentävän korpilammen takaavan syväpuhdistuksen jälkeen suuntavaihtoehtoja yöpaikkaa pohtivalle on kaksi: vällyjen väliin hotelliin Tikkurilaan tai Ängesbölen leirintäalueelle Sipoonkorven kansallispuistoon. Jälkimmäinen lisää reitille 13km suuntaansa, mutta palkkiona on telttayö suojelumetsän siimeksessä.
Päivä 2, Ängesbölen telttapaikka - Helsingin keskusta (50km, nousua 570m)
Toista ajopäivää teemoittaa pitkälti vesi ja nyt tällä kertaa virtaavassa muodossa. Kuusijärveltä reitti saapuu pian Keravanjoen rantaan, jonka vartta seuraillaan alavirtaan sileitä hiekkabaanoja pitkin Vantaan- ja Keravanjoen yhtymäkohtaan asti. Tästä alkaa teoreettinen ylämäki Vantaanjokea ylävirtaan Pitkäkoskelle asti, josta käännytään etelään kohti Helsingin keskustaa kesäisin jopa häkellyttävän vihreä ja rehevän Helsingin keskuspuiston halki. Keskuspuiston tarjoama vihreä pikaväylä jatkuu lähes kantakaupunkiin asti ja ensimmäiset liikennevalot tulevat vastaan vasta Olympiastadionin jälkeen.