Saimaa by Cycle -gravel-reitistö on Suomen laajin ja monipuolisin soratiepyöräilyreitistö. Reitistö koostuu Saimaan pohjoisen järvialueen kuntien ja kaupunkien gravel-reiteistä, joiden lähtöpaikkoina toimivat alueen suurimmat kylät ja kaupungit. Kiteen, Puhoksen ja Kesälahden reitit esittelevät Keski-Karjalan sorateitä, kulttuurikohteita ja vaihtelevia järvi- ja metsämaisemia. Rääkkylän reiteillä korostuvat saaristomainen tunnelma, Oriveden vesistöt ja pienet kylätiet. Tohmajärvellä reitit kulkevat kumpuilevissa rajaseudun maisemissa, kun taas Liperin ja Heinäveden reitit täydentävät kokonaisuutta Kermajärven, kanavien sekä Lintulan ja Valamon luostarien maisemissa.
Järvisimpukan kuoressa:
- Yli 1200 km pyöräiltävää
- Yli 40 reittiä
- Reitit ovat 10-170km mittaisia
- Reitteihin voi yhdistää sisävesiristeilyn Pyhäselän yli ja
- Lähes kaikki reittien lähtöpaikat saavutettavissa junaliikenteellä
Tsekkaa alta kylä- ja kaupunkikohtaiset reitistöt esittelyineen
Heinäveden gravel-reitit
Heinäveden gravel-reitit ovat lyhyitä mutta sisällöltään poikkeuksellisen vahvoja kulttuuri- ja maisemareittejä. Luostarien kierros yhdistää Valamon ja Lintulan luostarit rauhallisten teiden ja metsämaisemien kautta, seuraten paikoin Luostarista luostariin -vaellusreitin linjauksia. Reitin varrelle osuvat myös Palokin kosket ja Ronttopuiston alue.
Kanavien kierros puolestaan esittelee Heinäveden reitin kanavamiljöötä Taivallahden ja Varistaipaleen kanavien maisemissa. Lyhyen mittansa vuoksi se sopii hyvin kevyeksi päiväretkeksi tai osaksi pidempää Heinäveden vierailua. Yhdessä reitit tarjoavat tiiviin katsauksen Heinäveden luostariperinteeseen, kanavahistoriaan ja rauhalliseen järvi- ja metsäluontoon.
Rääkkylän gravel-reitit
Rääkkylän gravel-reitit kulkevat saaristomaisissa järvimaisemissa, kyläteillä ja Oriveden rannoilla. Reittien luonne vaihtelee lyhyistä, helposti lähestyttävistä lenkeistä pidempiin maisemakierroksiin: Paksuniemen polkaisu, Piimälahden pyörähdys ja Oravinlahden lenkki sopivat kevyemmiksi päiväretkiksi, kun taas Saaristo Trail tarjoaa pidemmän sukelluksen Rääkkylän saaristoteille. Rääkkylä tunnetaan vahvasta musiikki- ja kyläkulttuuristaan, Kihaus Folkista sekä Saimaan vesistöjen ympäröimästä rauhallisesta tunnelmasta. Myöhemmin kokonaisuutta täydentää kolme uutta gravel-reittiä. Myös 188 kilometrin Pyhäselän kierros kulkee Rääkkylän kautta.
Kiteen gravel-reitit
Kiteen ja Puhoksen gravel-reitit muodostavat Saimaa by Cyclen laajimman paikallisen gravel-kokonaisuuden. Kiteen keskustasta lähtevät reitit vievät Tohmajärven suuntaan, Kiteenjärven ympäri, Tolosenmäen kautta Puhokseen sekä Juurikan kylän kautta aivan itärajan tuntumaan. Reiteistä löytyy sekä helposti lähestyttäviä maisemalenkkejä että selvästi pidempiä ja syrjäisempiä soratieseikkailuja. Kiteenjärven kierros poimii mukaan hienon osuuden Suuri- ja Pieni Heinäjärven välistä, ja sen voi ajaa myös lyhyempänä järven ympäri kiertävänä versiona.
Kitee tunnetaan myös Nightwishin kotikaupunkina, ja lyhyempi Nightwish Summer Camp -reitti kiertää bändiin liittyviä kohteita sekä käy Röskön leirikeskuksella, jolla on tärkeä paikka yhtyeen tarinassa.
Puhoksen reitit avaavat oman näkökulmansa Kiteen järvi- ja kylämaisemiin. Ätäskön kierros kiertää järven maisemia, Puhoksen polkaisu käy Koivikon Kievarilla ja palaa vanhan Puhoksen miljööseen, kun taas Hummon hurautus kiertää Hummonselän ja käy Hummovaaran kylässä. Yhdessä Kitee ja Puhos tarjoavat reittejä kevyistä kulttuurilenkeistä pitkiin rajaseudun gravel-päiviin.
Kesälahden gravel-reitit
Kesälahden gravel-reitit avaavat yhteyden Puruveden maisemiin, rajaseudun hiljaisille sorateille ja Punkaharjun kautta Parikkalaan. Kesälahden mansikkakierros on helposti lähestyttävä paikallisreitti, joka käy Sarvisalon suunnalla ja sopii mukavaksi maisemalenkiksi lähes kaikille. Pohjoiseen suuntaava Himon reitti tarjoaa pidemmän gravel-päivän Himon ja Hummovaaran pienillä mutkaisilla sorateillä.
Kesälahden eteläpuolen reitit hyödyntävät Kesälahden ja Parikkalan välistä junayhteyttä: matkan voi pyöräillä toiseen suuntaan ja palata junalla takaisin. Uukuniemen rajaseutu vie syrjäisille teille ja pitkille osuuksille aivan rajan tuntumaan, kun taas Punkaharjun pyörähdys käy yhdellä Saimaan tunnetuimmista maisema-alueista ennen saapumista Parikkalaan. Kesälahti tunnetaan Puruvedestä, mansikoista ja rauhallisesta järviluonnostaan.
Tohmajärven gravel-reitit
Tohmajärven gravel-reitit vievät Keski-Karjalan kumpuileville sorateille, rajaseudun kylämaisemiin ja Tohmajärven rannoille. Keväällä 2026 julkaistavat kolme ensimmäistä reittiä tarjoavat vaihtoehtoja helposta lähilenkistä pidempään seikkailuun. Kirkkoniemen kierros sopii kevyeksi maisemalenkiksi lähes kaikille, Kitee–Tohmajärvi-kierros yhdistää kaksi kunta- ja kaupunkikeskusta ja Tohmajärven kierros vierailee aina Värtsilän rajakylässä asti. Tohmajärvi tunnetaan rajaseudun historiasta, karjalaisesta kulttuurista ja vahvasta lauluperinteestään.
Liperin gravel-reitit
Liperin gravel-reitit esittelevät kunnan vaihtelevia kylä- ja peltomaisemia sekä rauhallisia sorateitä Pyhäselän ja Viinijärven läheisyydessä. Liperin kirkonkylältä lähtevä Leipäpitäjän lenkki kulkee Ylämyllyn kautta ja palaa takaisin kirkonkylälle tarjoten sopivan mittaisen päiväretken leppoisaan gravel-ajoon. Lyhyempi Liperin kirkonkylän kierros sopii kevyeksi tutustumislenkiksi lähes kaikille.
Kunnan toisella puolella Viinijärven kierros avaa oman maisemansa Viinijärven ympäristössä ja käy Siikakoskella. Liperi tunnetaan leipäpitäjänä, viljelymaisemistaan ja elävästä kyläkulttuuristaan, jotka näkyvät myös reittien tunnelmassa.
Reitit soveltuvat lähes kaikille pyörille. Pyörässä kannattaa olla vähintään 40 mm leveät renkaat. Kokenut pyöräilijä voi tosin pärjätä kapeammalla renkaalla useammalla reitillä. Osa reiteistä on melko syrjäisiä, joten mukana kannattaa olla pyöränkorjaustyökalut, vararengas ja rengaspaikkoja. Itärajan lähellä voi joskus esiintyä GPS-häiriöitä, minkä takia voi olla fiksua kantaa paperikarttaa mukana.
Osalla reiteistä on heikosti vesipisteitä, joten suunnittele vesihuolto ennakkoon ja ota tarvittaessa lisää vettä mukaan päivää varten.
Soratiepyöräilykausi alkaa Pohjoisen Saimaan alueella yleensä toukokuun puolivälissä, kun soratiet ovat kovettuneet ja kuivuneet kevään jälkeen. Kausi päättyy yleensä syyskuun loppupuolella, kun sateet lisääntyvät ja sää viilenee.
Lämpötilat vaihtelevat kevään ja syksyn +2–5 asteesta kesän voimakkaisiin hellejaksoihin.
Reitistölle pääsee erittäin kätevästi junalla, sillä reitistöllä on yhteensä 10 rautatieasemaa. Etelä-Suomesta tullessa ensimmäiset asemat reiteillä ovat Parikkala, Kesälahti sekä Kitee, noin tunti ennen Joensuuta. Joensuusta pääsee jatkamaan kiskobussilla Viinijärvelle ja Heinävedelle. Huomioi, että junavuorojen pyöräpaikkoja on rajoitetusti saatavilla, joten pyöräpaikka kannattaa varata hyvissä ajoin ennakkoon.
Osasta reiteistä on tarjolla lyhyempi junioriversio, jonka pituus on yleensä noin 10-15 km. Reitit kulkevat pääosin rauhallisilla teillä ja välttelevät vilkkainta liikennettä. Siksi ne sopivat hyvin myös perheille. Pääosalla reiteistä on vähintään yksi palvelu, esimerkiksi kesäkahvio Osa reiteistä on melko syrjäisiä, erityisesti itärajan tuntumassa ja taukopaikkojen etäisyydet voivat olla melko pitkät.
Kaikki reitit sopivat erinomaisesti sähköavusteisille pyörille. Tärkeintä on tietää oman pyörän akun kantama. Monissa palvelupisteissä akkua voi ladata esimerkiksi lounastauon aikana, jos on oma laturi mukana.
Vuonna 2026 julkaistun Saimaa by Cycle -reitistön lopullinen tuotteistus ja julkaiseminen tuotteistaminen toteutettiin Keski-Karjalan pyörämatkailureittien tuotteistus-hankkeessa, jonka hallinnoijana toimi Tohmajärven kunta. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 148 356,50 euroa, johon on myönnetty tukea 118 685,20 euroa. Hanke on rahoitettu Euroopan maaseuturahoitus 2023-2027 -rahastosta, rahoituksen myöntäjänä Keski-Karjalan Jetina ry.
Reitistön kehittäminen kuitenkin aloitettiin kahdessa aikaisemmassa hankkeessa vuosina 2024-2025, jotka olivat Pohjoisen Saimaan matkailun kehittäminen osana Lakelandia -hanke (Euroopan aluekehitysrahasto, 2023-2025) ja Keski-Karjalan pyöräreittisuunnitelma -hanke (Maaseuturahoitus, 2024-2025). 