Pituus
309 kmKesto
3-5 daysNousumetrit
2486mKorkein kohta
374m% Päällystämätön
79 %% Polkua
1 %Haastavuus
3% Ajettavissa
100 %Kitkan kierros on useamman päivän bikepacking-seikkailu, joka yhdistää Posion soratieverkoston parhaat palat Riisitunturin, Kitkajärvien ja Oulangan suunnan klassikkokohteisiin - ja vierailee Rukan palveluissa ennen Livojärven retkeilytaivaassa vierailua. Reitti on luonteeltaan vaihteleva ja elämyksellinen kokonaisuus: välillä edetään kevyesti rullaavia sorateitä ja kyläteitä pitkin, välillä taas metsäautoteiden rouheilla pinnoilla maustettuna yksittäisillä polkuosuuksilla.
Kierros alkaa Posion keskustasta Kotivaaran lyhyellä mutta näyttävällä polkupätkällä, joka antaa heti ensimaistiaisen alueen harju- ja metsämaisemista. Pakollisen päätielinkin jälkeen reitti rauhoittuu nopeasti, kun se kääntyy kohti Yli-Suolijärveä ja jatkaa hiljaisia sorateitä pitkin vanhojen kylien kautta kohti Riisitunturin pohjoispuolta. Tässä vaiheessa tunnelma muuttuu aidosti syrjäiseksi: tieyhteys kansallispuiston pohjoisreunalla kuuluu Posion vähäliikenteisimpiin, ja ajoittain metsän lomasta avautuvat näkymät Riisitunturin vaarojen ja aarniometsäisten rinteiden suuntaan.
Ensimmäinen ajopäivä huipentuu reitin vaikuttavimpaan nousuun: noin viiden kilometrin osuus Riisitunturin kansallispuiston rajojen sisällä sekä noin 150 nousumetrin tiukka kiipeäminen Noukavaaran ja Alimmaisen Noukavaaran väliseen solaan. Korkeimmalta kohdalta (noin 370 m) alkaa pitkä ja palkitseva lasku takaisin kohti Kitkajärveä ja Kitkan Riisiä, jossa on luonteva päättää päivä leiriin tai majoitukseen järvimaisemien äärelle.
Seuraavina päivinä reitti jatkuu Kitkajärvien rantamaisemissa kohti Käylää ja Oulankaa, koukkaa Oulangan kansallispuiston ikonisiin koskimaisemiin ja jatkaa Rukalle, jossa palvelut tarjoavat tervetullutta kontrastia syrjäisten sorateiden hiljaisuuteen. Paluumatkalla kohti Posioita kierros palaa jälleen Livojärven alueelle: harjutiet, aarniometsät, hiekkarannat ja soutuveneylitys tekevät viimeisistä päivistä yhtä aikaa rauhallisia ja ainutlaatuisia.
Tervetuloa nauttimaan Posion bikepacking-reiteistä!
Photos: Taneli Roininen
- Riisitunturin kansallispuisto aarniometsineen ja nousu Noukavaaran solaan sekä pohjoispuolen poikkeuksellisen syrjäiset ja rauhaliset tiet
- Yli- ja Ala-Kitkan järvimaisemat sorateillä ja rauhallisilla asfalttipätkillä ja Pikku-Rävän harjutiellä
- Käylän kylän tauko: Taikapankki (kahvila) ja ruokakauppa
- Oulangan kansallispuisto ja vierailu Myllykoskella (pyörä jätettävä Basecamp Oulankaan)
- Ruka: kattavat majoitus- ja ruokailuvaihtoehdot
- Mutkaiset vanhat metsätiet matkalla takaisin Rukalta Livojärvelle
- Livojärven retkeilyalueen harjutiet, hiekkarannat ja polut sekä leiri- ja taukopaikat
- Reitti on kuljettavissa ilman teltta majatalosta majataloon, kun yöpaikat varaa ennakkoon
- Reitti sisältää hyvästä palvelurytmityksestä huolimatta pitkiä palveluvälejä ja useita osuuksia, joilla on varauduttava omavaraisesti (ruoka, vesi, varusteet).
- Ensimmäisen päivän lopussa on reitin selkein huipennus: noin 150 nousumetrin tiukka nousu Riisitunturin solaan ja sitä seuraava pitkä lasku Kitkajärvelle.
- Oulangan kansallispuistossa (Myllykoski) pyörä on jätettävä Basecamp Oulankaan ja kohde koetaan kävellen.
- Päivä 4 on pitkä, mutta jaettavissa kahteen selkeään etappiin:
- Ruka – Könkäänniemen kotalaavu (25 km)
- Könkäänniemen kotalaavu – Kaatamin laavu (53 km)
- Kellinniemi on reitiltä sivussa, mutta yksi alueen kaineimmista leiripaikoista ja siten erityisesti yöksi vierailun arvoinen.
- Vedenkantokapasiteettiä tarvitsee päivästä riippuen kahdesta kolmeen litraa ja varautuminen luonnon vesien puhdistamiseen on suositeltavaa.
- Reitti soveltuu mille tahansa pyörälle, johon mahtuu vähintään 50mm leveää rengasta. Kokenut saattaa pärjätä 45 mm rengasleveydelläkin, mutta ideaali rengaskoko on mieluummin jopa 50 mm leveämpi.
- Soratiepyöräilykausi alkaa Posion korkeudella yleensä viimeistään kesäkuun alussa, kun soratiet ovat kovettuneet ja kuivuneet kevään kelirikkokauden jälkeen. Pyöräilykausi päättyy yleensä syyskuun loppupuolella, kun syksyn sateet alkavat ja lämpötilat menevät miinuksen puolelle. Ensilumi sataa Posiolle yleensä lokakuun alkupuolella, mutta nykyään vuosittainen vaihtelu on suurta. Gravel-pyöräily päivälenkkeinä sujuu yleensä mukavasti vaikka Lapin kuuluisa räkkä olisi pahakin, mutta jos haluat välttää pahimman ötökkäkauden, niin ajoita vierailusi alueella elokuun puolesta välistä syyskuun loppuun.
- Reitillä on vain digitaalinen reittiopastus; reittiä ei ole merkitty maastoon. Navigointi tapahtuu siis GPS-laitteen, kuten kellon, älypuhelimen tai pyörätietokoneen avulla.
- Pysy aina opastetulla reitillä ja pyri käyttämään vain reittikuvauksessa suositeltuja leiri- ja taukopaikkoja.
- Puhelinverkko ei välttämättä kata koko reittialuetta: avun soittaminen onnistuu numerosta 112 tai 112-sovelluksen kautta, kun kenttää on saatavilla.
- Hätätilanteiden varalta on lisäksi suositeltavaa kantaa mukana ensiaputarvikkeet ja pyörän korjausvälineet.
- Lappilainen sää voi muuttua nopeasti, joten kerrospukeutuminen ja vedenpitävät varusteet ovat erittäin suositeltavia.
- Reitti toimii parhaiten 4–5 päivän bikepacking-kierroksena, jossa yöt voi yhdistää palveluihin ja virallisiin telttapaikkoihin.
- Neljän yön rytmityksellä yöpymispaikat ovat: Kitkan Riisi (Päivä 1), Oulangan kansallispuiston leirintäalue (Päivä 2), Rukatunturi (Päivä 3), Kaatamin laavu / Hirsiniemen laavu (Päivä 4)
- Runsas retkeilyrakenteiden määrä erityisesti Oulangan kansallispuiston ja Posion välillä mahdollistaa myös verkkaisemman ja joustavamman etenemisen. Erityisesti Livojärven rannalla olevat retkeilyrakenteet sopivat erinoamisesti myös telttailuun.
- Kellinniemen on alueen hienoimpia telttapaikkoja ja yöpyminen kannattaa tähdätä sinne, jos vain mahdollista
- Reitin ruokakaupat sijaitsevat Käylässä ja Rukalla
- Reitin ravintolat ja kahvilat sijaitsevat Käylässä, Oulangan leirintäalueella, Basecamp Oulangassa, Rukalla ja Livojärven hiekkasärkällä.
- Selkeitä lähteitä tai kaltiopuroja ei välttämättä ole säännöllisesti → varaudu kantamaan vettä ja puhdistamaan luonnonvedet tarvittaessa.
- Vedenkantokapasiteettiä tarvitsee päivästä riippuen 2-3 litraa
- Kokonaisuutena reitti on keskivaativa–vaativa riippuen etapoinnista, kuormasta ja säästä.
- Haaste syntyy erityisesti pitkistä etapeista (etenkin päivä 4), syrjäisyydestä ja palveluväleistä (päivä 1), vaihtelevista tiepinnoista (päivät 1, 3 ja 4) sekä Riisitunturin solan ajoittain jyrkästä noususta.
- Jos reitti ajetaan 3 päivään, fyysinen kuormitus kasvaa merkittävästi; 4–5 päivää on useimmille realistisempi ja nautittavampi.
- Reitti alkaa ja päättyy Posion keskustaan, joten retkelle lähteminen on logistisesti helppoa.
- Posiolle pääsee kätevimmin saapumalla ensin yö- tai päiväjunalla Rovaniemelle ja jatkamalla linja-autolla noin kahden tunnin matkan Posiolle. Helsinki-Rovaniemi-junia kulkee useita päivässä ja yleensä myös yksi yöjuna. Osa pyöräpaikoista on lomakautena ajoittain loppuunmyyty, mutta koska lähtöjä on useita päivässä, ei junalippua välttämättä tarvitse ostaa reilusti ennakkoon - ellei sitten suunnitelmana ole saapuminen yöjunalla.
- Rovaniemi-Posio-linja-autoon mahtuu vain muutama pyörä kyytiin kerrallaan, mutta onneksi useimpiin vuoroihin pyöräpaikan ostaminen ennakkoon Matkahuollon sivuilta on mahdollista.
- Koska Posion gravel-reiteistä osa tarvitsee logistiikkapalveluja, on kesällä 2026 suunnitteilla uusi kuljetuspalvelu, joka hoitaa pyöräilijöiden logistiikkaa sekä mahdollisia evakuointeja reiteiltä. Kuljetuspalvelua hyödyntäen Riisitunturin kansallispuiston kierroksen voi päättää Korpihillalle.
PÄIVÄ 1, Posio - Kitkan Riisi (74km ja 590m nousua)
Kitkan kierros alkaa Kotivaaran lyhyellä, mutta kauniilla polkuosuudella, ennen siirtymistä pakollisen päätiepätkän kautta Yli-Suolijärvelle vievällä rauhalliselle soratielle. Reitti kiertää Yli-Suolijärven alueen vanhojen kylien kautta, ennen siirtymistä Riisitunturin kansallispuiston pohjoispuolelle. Puiston pohjoispuolen tieyhteys on yksi Posion syrjäisimpiä ja vähäliikenteisimpiä, ja ajoittain tieltä näkyvät myös maisemat kansallispuiston vaarojen ja tuntureiden aarniometsien peittämille rinteille. Reitti huipentuu noin viiden kilometrin osuuteen kansallispuiston rajojen sisäpuolella sekä noin 150 nousumetrin tiukkaan nousuun, joka vie Noukavaaran ja Alimmaisen Noukavaaran väliseen solaan. Korkein kohta on noin 370 metrin korkeudessa, josta alkaa jopa 7 kilometrin lasku Kitkajärvelle ja Kitkan Riisille.
PÄIVÄ 2, Kitkan Riisi - Oulangan kansallispuiston leirintäalue (53km ja 430m nousua)
Kitkan kierroksen toinen päivä on helppoa etenemistä Yli- ja Ala-Kitkan maisemissa välillä soratiellä ja välillä asfaltilla. Matkalla Käylään piristyksenä on Pikku-Rävän rannalla oleva harjutie, josta on hienot näkymät. Käylän kylässä sijaitseva kahvila Taikapankki on mainio taukopaikka ennen jatkamista Oulangan kansallispuistoon ja Käylästä löytyy lisäksi ruokakauppa. Päivä päättyy Oulangan kansallispuiston leirintäalueen palveluiden ääreen.
PÄIVÄ 3, Oulangan kansallispuiston leirintäalue - Rukatunturi (54km ja 700m nousua)
Kolmentana pyöräilypäivänä saavutaan Rukalle osittain Karhunpolkua mukaillen ja osittain Rukaa ympäröivillä sorateillä. Päivän kohokohtana on visiitti Myllykoskelle Oulangan kansallispuistoon, tosin vierailua varten pyörä pitää jättää Basecamp Oulankaan puiston sääntöjen vuoksi. Rukatunturi tarjoaa laajan kattauksen yöpaikka- ja ruokailuvaihtoehtoja.
PÄIVÄ 4, Rukatunturi - Kaatamin laavu (78km ja 800m nousua)
Mahdollista jakaa myös kahteen osaaan: 1. Ruka-Könkäänniemen kotalaavu 25km ja 2. Könkäänniemen kotalaavu - Kaatamin laavu 53km. Muita mainioita telttapaikkoja ovat Hirsiniemen laavun uimaranta (ei suojaa itä- ja kaakkoistuulella) ja erityisesti Kellinniemen laavu, jonne tulee matkaa Rukalta 95km ja 950m nousua.
Neljäs pyöräilypäivä on edellisiä pidempi, mutta tarvittaessa jaettavissa kahteen osaan: Ruka-Könkäänniemen kotalaavu (25km) ja Könkäänniemen kotalaavu-Kaatamin laavu (53). Reitti jatkuu Rukalta pienen oikoreitin kautta Könkäänniemen uusitulle kotalaavulle ja siitä kohti Livojärveä vanhoja metsäteitä pitkin. Eteneminen metsän siimeksissä hidasta, mutta hauskaa. Lohirannan metsät tarjoavat monipuolisimpaa ja mielenkiintoisempaa ajettavaa, ehkä koko reitillä - paitsi ehkä Livojären reittejä lukuunottamatta. Livojärvi tarjoaa kokonaisuutena uskomattoman pyöräilykokemuksen: vanhat metsät, harjulla kulkeva metsätie, hiekkarannat ja metsäpolut etsivät vertaistaan. Päivän kohokohtana on noin 100m soutuveneylitys salmen yli Hirsiniemeen. Livojärvellä on useita laadukkaita teltta- ja taukopaikkoja, joista nyt jäädään ensimmäiselle, eli Kaatamin laavulle. Jos intoa riittää, niin matkaa voi jatkaa vielä Hirsiniemen laavulle tai aina Kellinniemen laavulle asti. Kellinniemi on pois reitiltä, mutta ainakin leiriytymistä varten vierailun arvoinen.
PÄIVÄ 5, Kaatamin laavu - Posio (57km ja 690m nousua)
Mukana 57km on yhteensä 16km mittainen pisto Kellinniemeen lounastauolle. Jos sen joutuu jättämään välistä, niin Kaatamin laavulta Posiolle on 41km.
Kaatamin laavun telttapaikalta jäljellä on enää mahtava Hirsiniemen harjutie, visiitti Kellinniemeen ja sitten metsäteitä ja päätietä pitkin palaaminen takaisin Posiolle.
Kitkan kierros alkaa Kotivaaran lyhyellä, mutta kauniilla polkuosuudella, ennen siirtymistä pakollisen päätiepätkän kautta Yli-Suolijärvelle vievällä rauhalliselle soratielle. Reitti kiertää Yli-Suolijärven alueen vanhojen kylien kautta, ennen siirtymistä Riisitunturin kansallispuiston pohjoispuolelle. Puiston pohjoispuolen tieyhteys on yksi Posion syrjäisimpiä ja vähäliikenteisimpiä, ja ajoittain tieltä näkyvät myös maisemat kansallispuiston vaarojen ja tuntureiden aarniometsien peittämille rinteille. Reitti huipentuu noin viiden kilometrin osuuteen kansallispuiston rajojen sisäpuolella sekä noin 150 nousumetrin tiukkaan nousuun, joka vie Noukavaaran ja Alimmaisen Noukavaaran väliseen solaan. Korkein kohta on noin 370 metrin korkeudessa, josta alkaa jopa 7 kilometrin lasku Kitkajärvelle ja Kitkan Riisille.
PÄIVÄ 2, Kitkan Riisi - Oulangan kansallispuiston leirintäalue (53km ja 430m nousua)
Kitkan kierroksen toinen päivä on helppoa etenemistä Yli- ja Ala-Kitkan maisemissa välillä soratiellä ja välillä asfaltilla. Matkalla Käylään piristyksenä on Pikku-Rävän rannalla oleva harjutie, josta on hienot näkymät. Käylän kylässä sijaitseva kahvila Taikapankki on mainio taukopaikka ennen jatkamista Oulangan kansallispuistoon ja Käylästä löytyy lisäksi ruokakauppa. Päivä päättyy Oulangan kansallispuiston leirintäalueen palveluiden ääreen.
PÄIVÄ 3, Oulangan kansallispuiston leirintäalue - Rukatunturi (54km ja 700m nousua)
Kolmentana pyöräilypäivänä saavutaan Rukalle osittain Karhunpolkua mukaillen ja osittain Rukaa ympäröivillä sorateillä. Päivän kohokohtana on visiitti Myllykoskelle Oulangan kansallispuistoon, tosin vierailua varten pyörä pitää jättää Basecamp Oulankaan puiston sääntöjen vuoksi. Rukatunturi tarjoaa laajan kattauksen yöpaikka- ja ruokailuvaihtoehtoja.
PÄIVÄ 4, Rukatunturi - Kaatamin laavu (78km ja 800m nousua)
Mahdollista jakaa myös kahteen osaaan: 1. Ruka-Könkäänniemen kotalaavu 25km ja 2. Könkäänniemen kotalaavu - Kaatamin laavu 53km. Muita mainioita telttapaikkoja ovat Hirsiniemen laavun uimaranta (ei suojaa itä- ja kaakkoistuulella) ja erityisesti Kellinniemen laavu, jonne tulee matkaa Rukalta 95km ja 950m nousua.
Neljäs pyöräilypäivä on edellisiä pidempi, mutta tarvittaessa jaettavissa kahteen osaan: Ruka-Könkäänniemen kotalaavu (25km) ja Könkäänniemen kotalaavu-Kaatamin laavu (53). Reitti jatkuu Rukalta pienen oikoreitin kautta Könkäänniemen uusitulle kotalaavulle ja siitä kohti Livojärveä vanhoja metsäteitä pitkin. Eteneminen metsän siimeksissä hidasta, mutta hauskaa. Lohirannan metsät tarjoavat monipuolisimpaa ja mielenkiintoisempaa ajettavaa, ehkä koko reitillä - paitsi ehkä Livojären reittejä lukuunottamatta. Livojärvi tarjoaa kokonaisuutena uskomattoman pyöräilykokemuksen: vanhat metsät, harjulla kulkeva metsätie, hiekkarannat ja metsäpolut etsivät vertaistaan. Päivän kohokohtana on noin 100m soutuveneylitys salmen yli Hirsiniemeen. Livojärvellä on useita laadukkaita teltta- ja taukopaikkoja, joista nyt jäädään ensimmäiselle, eli Kaatamin laavulle. Jos intoa riittää, niin matkaa voi jatkaa vielä Hirsiniemen laavulle tai aina Kellinniemen laavulle asti. Kellinniemi on pois reitiltä, mutta ainakin leiriytymistä varten vierailun arvoinen.
PÄIVÄ 5, Kaatamin laavu - Posio (57km ja 690m nousua)
Mukana 57km on yhteensä 16km mittainen pisto Kellinniemeen lounastauolle. Jos sen joutuu jättämään välistä, niin Kaatamin laavulta Posiolle on 41km.
Kaatamin laavun telttapaikalta jäljellä on enää mahtava Hirsiniemen harjutie, visiitti Kellinniemeen ja sitten metsäteitä ja päätietä pitkin palaaminen takaisin Posiolle.