Pituus
440 kmKesto
5-8 daysNousumetrit
4629mKorkein kohta
240m% Päällystämätön
80 %% Polkua
0.5 %Haastavuus
3% Ajettavissa
100 %Vanhan kirkon sorakierros on 440 km ja 5-8 päivän hiekka- ja soratievaltainen ympyräreitti Jyväskylän länsipuolella. Reitti yhdistää Uuraisen, Multian, Keuruun, Petäjäveden, Koskenpään, Jämsän, Korpilahden ja Muuramen asutuskeskukset sekä luontokohteet alueen parhaisiin palveluihin pitkälti liikenteettömiä ja osittain unohdettuja sivuteitä pitkin. Reitti tarjoaa Hitonhaudan sorakierroksen tapaan mahtavia kumpuilevia flow-hiekkateitä syvällä metsän siimeksessä, tusinan uimarantoja ja useita uniikkeja majoitusvaihtoehtoja laadukkaiden telttapaikkojen lisäksi. Reitti kulkee myös vuosina 1763-65 rakennetun Petäjäveden vanhan hirsikirkon kautta, joka on yksi Suomen seitsemästä UNESCOn maailmanperintökohteesta ja yksi arvokkaimpia säilyneitä hirsirakentamisen taidonnäytteitä.
Vuonna 1763 Suomi oli Ruotsin vallan alla ja suomalaisten asema ruotsalaisiin nähden heikko. Suomalaisia pidettiin alkukantaisempina ja suomen kieltä alempiarvoisena, eikä tämä luonnollisesti ollut sinnikkäiden ja omapäisten suomalaisten mieleen. Petäjäveteläiset saivat jo vuonna 1728 luvan Ruotsin kruunulta pienen kyläkirkon rakentamiseen, mutta kruunu ei ollut tehnyt mitään asian edistämiseksi kymmeniin vuosiin. Siten työt aloitettiin omin luvin ja omilla piirustuksilla. Sittemmin kirkko on palvelut Petäjäveteläisiä neljänä vuosisatana ja se on edelleen 1920-luvun kunnostusten jäljiltä erinomaisessa ja lähes alkuperäistä vastaavassa kunnossa. Vuonna 1994 Petäjäveden vanha kirkko valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon ainutkertaisena esimerkkinä pitkän pohjoismaisen puukirkkoarkkitehtuurin ja puurakennustaidon perinteestä. Kirkko sijaitsee Petäjäveden kylällä Lemettilän tilan vieressä, jossa on ollut asutusta jo 1600-luvulta asti.
Reitti alkaa Jyväskylän rautatieasemalta suunnaten pohjoiseen kohti Uuraista ensin Laajavuoren ulkoilureittejä pitkin ja sitten Tikkakoskelle Nyrölän laavusaaren kautta. Uuraisen alueen hiekkatiet ovat pitkälti upeita kumpuilevia flow-sorateitä, jotka vievät kohti Multiaa esimerkiksi Konttivuoren luonnonsuojelualueen ja Karhunahtaan rotkon kautta. Multialta reitti jatkuu Keuruulle upeiden vehreiden maalaismaisemien halki. Saatat jopa päätyä heittämään hevosenkenkiä metsän keskellä. Petäjävedelle saavutaan vanhaa pikkutietä pitkin, joka johtaa Petäjäveden vanhalle kirkolle ja Lemettilän tilalle, jossa on nykyään majoitustoimintaa.
Kirkolta reitti jatkuu etelään, Koskenpään ja Hallin kautta kohti Jämsää, Herajärven luonnonsuojelualuetta sivuten. Ennen Jämsää reitti ohittaa Vororotin rotkovajoaman, jossa on 1800-luvun lopulla tierosvojen suosima piiloluola. Jämsän palveluiden ja Himoksen jälkeen reitti seuraa Maakuntauraa kohti Korpilahtea ja Muuramea. Ennen Jyväskylään saapumista reitti tarjoilee vielä viikon parhaat järvimaisemat Muuramen harjupolulta.
Mielenkiintoisten luonto- ja historiakohteiden lisäksi reitin suola on laadukkaat ja omaperäiset palvelut. Palveluita on tarjolla kohtuullisen etäisyyden päässä toisistaan, joten matkustaminen kevyesti ilman isompaa ruokareserviä on mahdollista. Reitillä on myös 13 uimarantaa, jotka tarjoavat viilentymismahdollisuuksia ja kauniita taukopaikkoja säännöllisesti. Reitti on mahdollista ajaa majatalosta majataloon, mikäli varaukset on tehnyt ennakkoon, mutta parastaan reitti tarjoaa yhdistelemällä parhaita telttapaikkoja ja mielenkiintoisimpia yöpymispalveluita. Reitti on fyysiseltä haastavuudeltaan muita Keski-Suomen reittejä haastavampi kokonaisnousumetrien vuoksi, mutta myös harvemman palvelutiheyden vuoksi. Vikkelämpi pystyy ajamaan reitin muutamaa päivää esimerkkirytmitystä nopeammin, mutta nousumetrit alkavat helposti painaa muutaman retkipäivän jälkeen.
Petäjäveden kirkossa on käyty polkupyörällä lähialueilta jo lähes 150 vuotta hyödyntäen alueen yhdysteitä kylältä kylälle ja tilalta tilalle. Vanhat päätiet ovat enimmäkseen jääneet uudelleen rakennettujen pääväylien alle, mutta osa on vielä sivu- tai mökkiteinä harjuilla ja kankailla linkittäen vanhat asutuskeskukset toisiinsa pyöräilijäystävällisesti. Näistä teistä – sekä metsäteollisuuden tuottamista sora- ja metsäteistä – koostuu myös 440 km ja 5-8 ajopäivän Vanhan kirkon sorakierros.
- Petäjäveden vanha kirkko on Unescon maailmanperintökohde ja yksi arvokkaimpia säilyneitä hirsikirkkoja
- Palveluiden runsaus tekee retkeilystä kevyttä ja helppoa
- Nyrölän laavusaari vetolossimatkan takana
- Karhunahtaan ja Vororotin rotkot
- Herajärven luonnonsuojelualueen vanhat metsä ja kristallinkirkas järvi
- 13 uimarantaa tasaisesti reitin varrelle ripoteltuna
- Muuramen harjupolun maisemat
- Kumpuilevat flow-hiekkatiet kylästä kylään ja palvelusta palveluun
- Idylliset ja uniikit majatalot ja maatilamajoitukset reitin varrella tarjoavat mielenkiintoisia yöpymiskokemuksia
- Reitti on ajettavissa millä tahansa pyörällä, kunhan rengaskoko on minimissään 35 mm. Reitillä pinnanlaadut vaihtelevat sileästä melko karkeaankin, joten isommastakaan ilmatilasta ei ole välttämättä haittaa. Isompi rengas kelluu myös pehmeiden kohtien yli sujuvammin.
- Paras aika pyöräretkeilyyn eteläisellä Keski-Suomessa on yleensä toukokuun lopusta syyskuun loppuun. Päivälämpötilat ovat alku- ja loppukesästä 12-20 asteen luokkaa ja kesäkuukausina 15-25 asteen ikkunassa.
- Makuupussia valitessa on hyvä olettaa, että ainakin alku- ja loppukesästä yölämpötilat voivat laskea reilusti alle 10 asteenkin.
- Reitillä on vain digitaalinen reittiopastus, lue bikepacking.comin ohjeet ja vinkit onnistuneeseen reittinavigointiin täältä ja tästä.
- Pysy aina opastetulla reitillä ja pyri käyttämään vain reittikuvauksessa suositeltuja leiri- ja taukopaikkoja. Lisäksi seuraa Metsähallituksen Retkietikettiä ja Suomen Ladun Maastopyöräilijän etikettiä.
- Puhelinverkko kattaa koko reittialueen: avun soittaminen onnistuu aina numerosta 112 tai 112-sovelluksen kautta.
- Vesipisteet ovat reitillä usein kaukana toisistaan, joten varaa vedenkantokapasiteettia riittävästi erityisesti kesähelteillä. Vähintään kahden litran vedenkantokapasiteetti on suositeltava, eikä isommastakaan määrästä ole haittaa.
- Reitti on mahdollista pyöräillä ilman leiriytymisvarusteita reittimuistiinpanojen mukaisella päivävauhdilla, kun yöpymiset varaa ennakkoon.
- Majoituspalveluiden hinnat vaihtelevat edullisesta premiumiin, mutta yleensä majoituksissa on erinomainen hinta-laatu-suhde.
- Leirintä on sallittua ja maksutonta kaikilla karttaan merkityillä telttapaikoilla, ellei kyseessä ole maksullinen leirintäalue palveluineen. Osa maksullisista telttapaikoista on majoituspalvelun yhteydessä.
- Juomavettä ei yleensä ole saatavilla suositelluilla leiripaikoilla, joten kanna vesi yöksi leiripaikkaa edeltävältä vesipisteeltä. Vedenottopisteitä luonnossa reitillä ei juuri ole.
- Polttopuita ja huussi löytyvät vain joiltakin tauko- ja yöpaikoilta.
- AirBnB -majoitusvaihtoehtoja on reitin varrella, mutta vaihtelevasti.
- Ravintoloita, kahviloita ja kauppoja on reitillä säännöllisesti, mutta erityisesti taajamien ulkopuolella palvelujen aukioloajat voivat vaihdella kausittain paljon. Tarkasta palvelujen aukioloajat ennakkoon. Ravintolat, kahvilat ja kaupat ovat myös reitin tärkeimpiä vesipisteitä.
- Yleensä reitillä selviää juuri ja juuri kantamalla puolen päivän eväät ja kaksi litraa vettä. Tosin yöpymistä varten vettä tarvitsee todennäköisemmin kantaa enemmän ja helteisenä jaksona vettä voi kulua vesipisteiden välillä enemmänkin. Kolmen litran vedenkantokapasiteetilla juomaveden loppumisen riski on huomattavasti pienempi.
- Laavuilla ja kodilla tulee muistaa, että avotulen tekeminen on ehdottomasti kiellettyä metsäpalovaroituksen aikana. Tietoa alueellisista metsäpalovaroituksista täällä.
- Vettä ei yleensä ole saatavilla suositelluilla leiripaikoilla, joten kanna vesi yöksi leiripaikkaa edeltävältä vesipisteeltä.
- Hanavesi on Suomessa yleensä laadukasta ja juomakelpoista. Reitinvarren ravintolat, kahvilat, kioskit ja kaupat täyttävät pyöräilijöiden juomapulloja mielellään.
- Järviveden käyttäminen juoma- tai kokkausvetenä on myös mahdollista, mutta vain käsiteltynä.
- Reitti on suurelta osin helppoja ja tasaisia sora- ja metsäteitä, mutta mukaan mahtuu myös karkeampia ja pehmeämpiä reittiosuuksia. Teknisempiä, maastopyöräilytaitoja vaativia polkuosuuksia ei reitillä ole, muutamaa lyhyttä poikkeusta lukuun ottamatta. Päällystetiet, hiekkatiet sekä metsätiet ja polut on eroteltu toisista kartalla värikoodein. Lue lisää reittikartan vaativuusluokittelusta täältä.
- Fyysisesti reitti on ajoittain haastava vuoristoratamaisten hiekkatieosuuksien vuoksi, mutta usein mäet ovat lyhyitä ja helppoja. Muihin Keski-Suomen reitteihin verrattuna palvelutiheys on Vanhan kirkon sorakierroksella hieman harvempi, joka näkyy pidempinä ja raskaampina päivämatkoina, jos liikutaan majatalosta majataloon. Reittimuistiinpanojen mukaisella etenemisrytmillä muutamana päivänä nousumetrejä kertyy jopa 1200. e. Onneksi reitillä on paljon laavuja ja muita telttailuun sopivia paikkoja, joten teltan kanssa etenemisvauhdin voi valita omaan kuntoon, aikaan ja olosuhteisiin sopivaksi. Tosin muiden reittien tavoin, kun päivittäinen etenemä pienenee, niin vesipisteitä, eli reitinvarren palveluita, saavutetaan harvemmin, joka lisää tarvittavaa vedenkantokapasiteettia. Fyysiseltä haastavuudeltaan reitti saa jopa luokituksen 7/10 ja tekniseltä haastavuudeltaan 4/10.
- Retkeilyhaasteeltaan reitti on kokonaisuutena helppo, sillä palvelujen rytmitys on kuitenkin säännöllinen, eivätkä palvelujen välit ole tavattoman pitkiä. Ainoana haasteena on riittävän vesimäärän kantaminen ja seuraavien palveluiden saavuttaminen veden saamista varten niiden aukioloaikana.
- Jyväskylän alueen hyvien liikenneyhteyksien vuoksi reitin eri osista on helppo siirtyä linja-autolla takaisin Jyväskylään, mikäli reissu keskeytyy tai reitin haluaa ajaa muuten vain osissa. Palveluista vain pyöränhuoltopaikat ovat harvempia ja suuremmat ongelmat voivat pakottaa palaamaan Jyväskylään ongelman ratkaisemista varten. Retkeilyhaasteena reitti saa 5/10.
- Reitti on ajettavissa molempiin suuntiin, eikä ajosuunta vaikuta reitin haastavuuteen. Reitin haastavuusluokitus kokonaisuudessaan on 6/10, eli fyysisestä haastavuudesta huolimatta reitti on kokonaisuutena vielä kohtalainen.
- Pyöräretkeily on usein sitä mukavampaa mitä kevyempi varustus on, joka pätee vuoristoratamaisuuden vuoksi myös tällä reitillä. Bikepacking -laukut ovat aina kepeämpi ja aerodynaamisempi vaihtoehto perinteisille tavaratelineelle ja sivulaukuille, mutta millä tahansa varustuksella kyllä pärjää, kunhan pyörästä löytyy myös riittävän pieniä vaihteita. Suositeltava rengaskoko on minimissään 35 mm ajoittaisten karkeamman soran ja pehmeiden kohtien vuoksi, mutta kokenut pärjännee kapeammallakin renkaalla. Toisaalta 35 mm isompi rengas tuo retkeilyyn lisämukavuutta, eikä todennäköisesti hidasta etenemistä juurikaan.
- Juna- ja bussiyhteys on erinomainen reitin alkupisteeseen Jyväskylän keskustaan lähes mistä tahansa Suomea. Pyöräpaikan varaaminen junaan on suositeltavaa reilusti ennakkoon, jos ei junan valinnassa ole joustavuutta.
- Petäjäveden, Keuruun ja Jämsän rautatieasemat ovat myös reitin varrella, joten reissun voi kätevästi aloittaa tai lopettaa niitä hyödyntäen.
- Linja-autoyhteys Jyväskylään on erinomainen lähes jokaisesta reitinvarren isommasta kyläkeskuksesta.
Tässä päiväetapit ajoittain rennoilla päivämatkoilla majatalosta majataloon, kun reitti ajetaan vastapäivään:
Päivä 1: Jyväskylä - Marjoniemen tila, 69 km ja 900 nousumetriä
Huom! Täytä vesipullot ennen lähtöä Jyväskylästä, sillä matkaa seuraavalle varmalle vesipisteelle Tikkakoskella on yli 40 km!
Vanhan kirkon sorakierros alkaa Jyväskylästä päällystettyjä pyöräteitä pitkin, mutta pian siirrytään Laajavuoren ulkoilureiteille, jotka vaihtelevat hiekka- ja metsätieurien välillä. Laajavuoren jälkeen reitti ylittää muutaman kerran alueen päätien, Keuruuntien, jonka jälkeen suunnataan pohjoiseen kohti Tikkakoskea ja pois päätien lähettyviltä.
Matka kohti Nyrölän laavusaarta, joka on erinomainen taukopaikka, jatkuu kapeita ja rauhallisia sorateitä pitkin. Laavusaari on hieman poissa reitiltä, mutta koukkaisun arvoinen, varsinkin jos lounaan kokkailu on mielessä. Saaren lähelle pääsee opastettua luontoreittiä pitkin, joka on ensin leveää metsätien pohjaa ja sitten ennen saarelle vievää vetolauttaa lyhyt matka pitkospuita. Saarella on usean laavun yhdistelmä, tulipaikka sekä laituri.
10 km laavusaaren jälkeen saavutaan Tikkakoskelle, josta löytyy ravintoloita ja kauppoja. Tikkakosken kylältä reitti jatkuu Luonetjärven itärannan ulkoilureittejä, jotka vaihtelevat polusta latupohjaan ja hiekkatiehen. Matkalla on Peuraniemen laavu, joka on erinomainen taukopaikka kauniilla sijainnilla.
Luonetjärveltä pohjoiseen ulkoilureitin pohja on osittain liukasta savihiekkaa, joka on kuivana sujuvaa, mutta sateella lienee liukas, mutta reitti liittyy nopeasti taas seuraavaan hiekkatiehen. Luonetjärven kaakkoispuolella on suurehko hevostalli ja ratsastustoimintaa on tällä alueella paljon. Ole tällä alueella tarkkaavainen ja huomio mahdolliset kohtaamiset hevosien kanssa. Hevosten kanssa kohtaamisissa parasta lienee hiljentää tai jopa siirtyä tien sivuun ohitustilannetta varten, seuraten mahdollisia ratsastajan ohjeita.
Soljuvat soratiet jatkuvat kohti Uuraista syvällä metsän siimeksessä, ajoittaisten hakkuiden ja peltojen välissä. Kaunis ja viihtyisä Uuraisen ympäristö palveluineen on erinomainen päiväetapin päätöspiste. Päivän kruunaa erittäin kaunis soratiesiirtymä Marjoniemen tilan palveluiden piiriin.
Päivä 2: Marjoniemen tila (Uurainen) - Camping Sinervä (Multia), 62 km ja 1200 nousumetriä
Toinen ajopäivä jatkuu Marjoniemen tilalta noin viiden kilometrin asfalttitiesiirtymällä Kyynämöisen länsipuolelle. Sen jälkeen alkaa rullaava flow-soratie, jolla saattaa olla loma-aikaan liikennettä. Tien varrella on Huutoniemen uimaranta, mahtavan paksuinen Esan petäjä, Sivulan vanha mylly ja pieni Konttivuoren luonnonsuojelualue. Tien varressa on myös leirintäalue Hietajärvi camping.
Hyvä flow jatkuu hiekkatiellä pieneen Höytiän kylään missä on viehättävä ja hyvin siisti kotalaavu kylän keskustassa. Kotalaavu on mainio taukopaikka. Reitin jatko koostuu edelleen hyväkuntoisista sorateistä, mutta on huomioitava, että alueella on metsätaloutta ja teiden kunnot voivat vaihdella.
Matkalla Höytiältä Multialle, jonne päivä päättyy, on kaksi hienoa luontokohdetta, Talkoovuorten laavu ja luontopolku sekä Karhunahtaan rotko ja sen laavu. Erityisesti suojellulla Karhunahtaan rotkolla kannattaa vierailla, sillä rotko on aivan reitin lähettyvillä ja rotkolle ei tarvitse kävellä hiekkatieltä muutamaa sataa metriä enempää.
Päiväetappi Multialle ja Camping Sinervään on lyhyt, mutta korkeuserovaihtelut sekä rullaavat hyväkuntoiset soratiet tekevät ajamisesta mielenkiintoista ja fyysisesti jopa ensimmäistä päivää raskaampaa.
Päivä 3: Camping Sinervä (Multia) - Iso Kirja Camping (Keuruu), 40 km ja 570 nousumetriä
Multialta kolmas ajopäivä alkaa lyhyellä noin kolmen kilometrin asfalttiosuudella, mutta reitti erkanee pian päällystetyltä Petäjävedentieltä metsän siimekseen sorateiden pariin. Soratiet lähes Keuruulle asti koostuvat helpoista, hyväkuntoisista sekä maltillisesti korkeuseroja sisältävistä osuuksista.
Soratiet kulkevat läpi idyllisten maatilojen ja peltoaukeiden kautta. Erityisesti vehreimmän kesäkauden aikaan reitti tarjoaa upeita maalaismaisemia. Reitin 100 kilometrin kohdalla löydät viihdettä keskeltä metsää ja pääset kokeilemaan hevosenkengän heittoa. Pieni ohje kertoo pisteytyksen ja hevosenkengät sekä heittomaali löytyvät ohjeen alapuolelta maasta. Heittopaikalta reitti jatkuu mukavana metsätienä, jolla tahdin saanee määrätä hevosenkengän heitossa eniten pisteitä kerännyt.
Keuruulle saavutaan vanhaa Keski-Suomen lääniä halkovaa vaellus- ja hiihtovaellusreittiä, Maakuntauraa pitkin. Maakuntaura on pitkälti vaipunut unholaan, mutta sen osuudet viihdyttävät nyt retkipyöräilijöitä Keski-Suomen alueella. Maakuntauran kohokohtia ovat Valkeisen järven laavu ja siitä alkava hieno kalliopolku. Huomio, että polku lienee sateella liukas.
Maakuntauralta päädytään pian Keuruun keskustaan, mistä löytyy tavanomaisten palveluiden lisäksi myös rautatieasema. Keuruun keskustassa on runsas tarjonta ravintoloita, kahviloita sekä kauppoja. Ennen tiesiirtymää Iso Kirja Camping leirintäalueelle on hyvä tehdä tarvittavat täydennykset varustuksiin kattavan palvelukeskuksen ääressä. Keuruulta on Iso Kirja camping leirintäalueelle noin neljän kilometrin matka, joka koostuu pääosin asfalttitiestä. Camping-alue on Suomen suurin, joten telttailutilaa riittää muiden majoitusvaihtoehtojen lisäksi.
Kolmas päivä on aikaisempiin päiviin verrattuna lyhyt kilometreissä mitattuna, mutta nousumetrejä kertyy silti lähes 600. Petäjäveden palveluiden ääreen on 33 lisäkilometriä, joiden aikana nousua kertyy toiset 600 metriä, mikäli menohaluja riittää.
Päivä 4: Iso Kirja Camping (Keuruu) - Kievari Rantapirtti (Koskenpää), 53 km ja 970 nousumetriä
Neljäs retkipäivä alkaa leirintäalueelta kaunista, kapeaa ja mukavan soljuvaa soratietä pitkin kohti Petäjäveden taajamaa. Reitti on hyväkuntoista ja helposti ajettavaa metsäalueiden keskellä kulkevaa soratietä aina Petäjävedelle asti. Etappi Iso Kirja Camping leirintäalueelta on kohtuullisen pitkä ja matkan varrella ei ole palveluita. Nousumetrejä kertyy reilun 30 km matkalla yli 600, joten osuus on hitaampi mitä kilometreistä voisi päätellä.
Petäjävedellä saavuttaessa reitti kulkee Petäjäveden vanhan hirsikirkon kautta. Kirkko on listattu UNESCON maailmanperintökohteeksi, joten vaikuttava vanha kirkko on vierailun arvoinen kohde. Petäjäveden keskustasta löydät tarvittavat palvelut, kuten ruokakaupat ja ravintolat. Petäjäveden taajaman lähellä sijaitsee myös Maatilamatkailu Kumpunen, jonka pihapiiri ja majoituspalvelut ovat hieno elämys.
Reitti jatkuu kohti etelää ja Koskenpäätä hienoissa järvimaisemissa. Erityisesti vesistöjen välisen kapean niemen ylittävä osuus on kaunis! Reitti jatkuu hyväkuntoisena soratienä aina Koskenpään taajamaan asti.
Huom! Jos suuntaat yöksi Kievari Rantapirttiin, niin se ei sijaitse aivan reitin varrella, vaan 5 km Koskenpäästä pohjoiseen päätien varrella. Saapumisvaihtoehdot ovat joko Koskenpään palveluiden kautta ja sitten “takaisin” päätietä 5 km pohjoiseen tai reitiltä poistuen jo Pettämänäjärven pohjoispuolelta Sahloisten rantatietä pitkin, josta on etelään päätietä pitkin noin 5 km.
Päivä 5: Kievari Rantapirtti (Koskenpää) - Villa Klubiranta (Halli), 70 km ja 780 nousumetriä
Viidennen päivän etappi sisältää pidemmän palvelukatkoksen, joten majoituksesta tai Koskenpään taajamasta on hyvä täydentää ruoka- ja juomatarpeet. Koskenpäältä reitti jatkuu lyhyen asfalttisiirtymän kautta Survosenkoskelle, joka on kaunis taukopaikka. Survosenkosken jälkeen siirrytään soratielle ja syrjäisemmälle alueelle, jolla ei ole palveluita 35 kilometriin. Tiepohja on pääosin hyväkuntoista soratietä. Matkan varrella kohti Hallia on muun muassa Hattulan taidetila, joka on vierailemisen arvoinen, mutta avoinna vain tilauksesta.
Hattulan jälkeen reitti tekee ketunlenkin Herajärven luonnonsuojelualueelle. Paikalla on laavu ja tulipaikka sekä helteisenä päivänä Herajärvi tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden virkistäytymiseen järvessä. Järveltä reitti palaa metsätietä takaisin isommalle soratielle. Herajärven lenkillä voi olla paikoin hienoa hiekkaa, joten kapea rengas saattaa luikerrella.
Herajärven kierrokselta reitti jatkuu kohti Hallia vauhdikkaasti hyväkuntoista suurempaa soratietä pitkin. Matkan varrella ei ole muuten vesipaikkoja, mutta Jämsänjärven ja Liesjärven välinen puro on kirkasvetinen. Lähtökohtaisesti kaikki luonnonvesi tulee kuitenkin puhdistaa. Matkan varrella on Likolahden ranta ja kota noin 15 km ennen päivän päättymistä, mikäli tauko on tarpeen.
Hallin pitäjä on pieni, mutta sieltä löytyy kaikki pyörämatkailijan tarvitsemat palvelut pyörähuoltoa lukuun ottamatta. Welcome Cyclist -tunnuksen omaava Villa Klubiranta on mainio majakapaikka pyöräilijöille.
Päivä 6: Villa Klubiranta (Halli) - Maalaishotelli Morva, 65 km ja 915 nousumetriä
Hallin keskustasta kuudes päivä alkaa lyhyellä asfalttiosuudella, mutta jatkuu muutaman kilometrin jälkeen jälleen soratienä. Edessä on jälleen pidempi etappi ilman palveluita, joten on tärkeää täydentää juoma- ja ruokapuolta Hallin keskustassa.
Hallin hujakoilta alkava soratie on rauhallinen ja kulkee pääosin metsän siimeksessä. Soratie päättyy Tampereentiehen, joka on erittäin vilkkaasti liikennöity. Tampereentietä kuljetaan noin 500 metriä, jonka jälkeen hiekkatie jatkuu tien toisella puolella. Ole varovainen vilkasliikenteisen tien ylityksessä.
Tampereentieltä poistutaan takaisin rauhalliselle soratielle. Soratien laatu vaihtelee voimakkaasti ja noin neljän kilometrin matkalta tien pinta on isoa kivimurskaa. Aja murskeosuus tarkkaavaisesti! Karkean murskeen jäljiltä palkintona on hieno Köntin piha-alue ja osuus vanhaa Laukaantietä. Tutustu pihalla historiaan ja tutki vanhoja Laukaantien kylttejä.
Köntin pihasta soratiereitti jatkuu mukavasti vaihtelevilla korkeuseroilla tiepohjan pysyessä hyvänä ja nopeana. Reitti ylittää toistamiseen Tampereentien ja kulkee Alhon huopatehtaan kahvion sekä Juveninkosken vesiputouksen kautta, molemmat visiittien arvoisia. Pian tämän jälkeen reitti laskettelee Jämsän keskustaan palveluiden ääreen päällysteteitä pitkin.
Jämsästä reitti jatkaa Viianlahden rantaa ja kulkee päällystettyä tietä pitkin Himoksen laskettelukeskukselle. Himoksen jälkeen reitti liittyy taas hetkeksi Maakuntauraan, joka on tässä kohti pääosin sora- ja metsätietä. Syväjärven keittokatos järven rannalla on loistava taukopaikka, tosin päivän päätepisteeseen Maalaishotelli Morvaan on enää noin 7 km matka.
Päivä 7: Maalaishotelli Morva - Jyväskylä 72 km ja 1190 nousumetriä
Viimeinen etappi Morvasta Jyväskylään tarjoaa runsaasti vaihtelua ajettavan alustan sekä maisemien suhteen. Reitti käynnistyy sorateiden parissa ja myötäilee hetken Ysitien laitaa. Ysitielle ei tarvitse kuitenkaan onneksi mennä. Reitti erkanee Ysitien laidasta kohtuullisen voimakkaasti nousten, kunnes alkaa laskeutumaan kohti Korpilahden taajamaa.
Korpilahdella on kaunis satama-alue missä kannattaa vierailla kauniina kesäpäivänä. Satamasta löytyy ravintola ja muut palvelut kuten kaupat osuvat sopivasti reitin varrelle. Korpilahdelta reitti kiertelee kauniita sorateitä takaisin Ysitielle. Reitti ohittaa Ysitien turvallisesti alikulkua pitkin.
Ysitien alituksen jälkeen tulee viimeisen etapin yksi kohokohdista: Muuramen harjupolku. Reitti nousee kulkemaan upeaa harjumaastoa ensin leveämpänä hiekkatienä, mutta muuttuu pian kapeammaksi poluksi. Polku on paikoin kivikkoista, mutta polulla on tilaa väistellä kiviä eikä kuormatulla pyörälläkään tule liian vaikeita paikkoja. Tarkkaavaisuutta toki vaaditaan.
Korkealta harjulta avautuu upea yksi reitin hienoimmista maisemapaikoista. Isot vesistöt avautuvat horisonttiin ja metsä- ja vaaramuodot rikastuttavat järvimaisemaa. On kuin maalausta katselisi. Harjuilla polkuja risteää useita, joten seuraa tarkkaavaisesti gps-jälkeä, niin pysyt oikealla reitillä.
Harjuilta laskeudutaan Muuramen keskustaan. Keskustassa reitti kulkee kaunista sorastettua luontopolkua Muuramenjoen rantaa pitkin. Luontopolulla on useita mukavia taukopaikkoja missä hengähtää. Muuramenjoki ylitetään lopuksi pientä siltaa pitkin.
Muuramesta loppumatka Jyväskylään taittuu vaihtelevia reittipohjia hyödyntäen. Muuramen jälkeen reitti kulkee vihreää käytävää pitkin ja reitti on kapeaa polkua, jonka tasainen pinta rullaa erinomaisesti. Satunnaiset vaihtelut pyöräteiden ja sorateiden välillä menevät huomaamatta.
Ennen Jyväskylää Ysitie alitetaan ja siirrytään Jokipakantielle. Huomaa, että Jokipakantien laskussa tulee 90 asteen käännös, jotta pääset ulkoilureitille ja kohti Keljonrantaa. Keljonrannantietä ajetaan hetki, kunnes tulee tiukka käännös oikealle. Risteys voi mennä epähuomiossa ohi, joten tarkkaavaisuutta.
Golfkentän kulmalta reitti nousee voimakkaasti ja kiertelee pitkin hyväkuntoista ulkoilureitin pohjaa. Ulkoilureitti mutkittelee mukavassa metsämaastossa, kunnes lopulta saapuu pyöräteiden pariin lähelle Jyväskylän keskustaa. Reitti kiertää vielä Jyväsjärven rantaa Mattilanniemeen ja rantaraittia pitkin matkakeskuksen pihaan.
Päivä 1: Jyväskylä - Marjoniemen tila, 69 km ja 900 nousumetriä
Huom! Täytä vesipullot ennen lähtöä Jyväskylästä, sillä matkaa seuraavalle varmalle vesipisteelle Tikkakoskella on yli 40 km!
Vanhan kirkon sorakierros alkaa Jyväskylästä päällystettyjä pyöräteitä pitkin, mutta pian siirrytään Laajavuoren ulkoilureiteille, jotka vaihtelevat hiekka- ja metsätieurien välillä. Laajavuoren jälkeen reitti ylittää muutaman kerran alueen päätien, Keuruuntien, jonka jälkeen suunnataan pohjoiseen kohti Tikkakoskea ja pois päätien lähettyviltä.
Matka kohti Nyrölän laavusaarta, joka on erinomainen taukopaikka, jatkuu kapeita ja rauhallisia sorateitä pitkin. Laavusaari on hieman poissa reitiltä, mutta koukkaisun arvoinen, varsinkin jos lounaan kokkailu on mielessä. Saaren lähelle pääsee opastettua luontoreittiä pitkin, joka on ensin leveää metsätien pohjaa ja sitten ennen saarelle vievää vetolauttaa lyhyt matka pitkospuita. Saarella on usean laavun yhdistelmä, tulipaikka sekä laituri.
10 km laavusaaren jälkeen saavutaan Tikkakoskelle, josta löytyy ravintoloita ja kauppoja. Tikkakosken kylältä reitti jatkuu Luonetjärven itärannan ulkoilureittejä, jotka vaihtelevat polusta latupohjaan ja hiekkatiehen. Matkalla on Peuraniemen laavu, joka on erinomainen taukopaikka kauniilla sijainnilla.
Luonetjärveltä pohjoiseen ulkoilureitin pohja on osittain liukasta savihiekkaa, joka on kuivana sujuvaa, mutta sateella lienee liukas, mutta reitti liittyy nopeasti taas seuraavaan hiekkatiehen. Luonetjärven kaakkoispuolella on suurehko hevostalli ja ratsastustoimintaa on tällä alueella paljon. Ole tällä alueella tarkkaavainen ja huomio mahdolliset kohtaamiset hevosien kanssa. Hevosten kanssa kohtaamisissa parasta lienee hiljentää tai jopa siirtyä tien sivuun ohitustilannetta varten, seuraten mahdollisia ratsastajan ohjeita.
Soljuvat soratiet jatkuvat kohti Uuraista syvällä metsän siimeksessä, ajoittaisten hakkuiden ja peltojen välissä. Kaunis ja viihtyisä Uuraisen ympäristö palveluineen on erinomainen päiväetapin päätöspiste. Päivän kruunaa erittäin kaunis soratiesiirtymä Marjoniemen tilan palveluiden piiriin.
Päivä 2: Marjoniemen tila (Uurainen) - Camping Sinervä (Multia), 62 km ja 1200 nousumetriä
Toinen ajopäivä jatkuu Marjoniemen tilalta noin viiden kilometrin asfalttitiesiirtymällä Kyynämöisen länsipuolelle. Sen jälkeen alkaa rullaava flow-soratie, jolla saattaa olla loma-aikaan liikennettä. Tien varrella on Huutoniemen uimaranta, mahtavan paksuinen Esan petäjä, Sivulan vanha mylly ja pieni Konttivuoren luonnonsuojelualue. Tien varressa on myös leirintäalue Hietajärvi camping.
Hyvä flow jatkuu hiekkatiellä pieneen Höytiän kylään missä on viehättävä ja hyvin siisti kotalaavu kylän keskustassa. Kotalaavu on mainio taukopaikka. Reitin jatko koostuu edelleen hyväkuntoisista sorateistä, mutta on huomioitava, että alueella on metsätaloutta ja teiden kunnot voivat vaihdella.
Matkalla Höytiältä Multialle, jonne päivä päättyy, on kaksi hienoa luontokohdetta, Talkoovuorten laavu ja luontopolku sekä Karhunahtaan rotko ja sen laavu. Erityisesti suojellulla Karhunahtaan rotkolla kannattaa vierailla, sillä rotko on aivan reitin lähettyvillä ja rotkolle ei tarvitse kävellä hiekkatieltä muutamaa sataa metriä enempää.
Päiväetappi Multialle ja Camping Sinervään on lyhyt, mutta korkeuserovaihtelut sekä rullaavat hyväkuntoiset soratiet tekevät ajamisesta mielenkiintoista ja fyysisesti jopa ensimmäistä päivää raskaampaa.
Päivä 3: Camping Sinervä (Multia) - Iso Kirja Camping (Keuruu), 40 km ja 570 nousumetriä
Multialta kolmas ajopäivä alkaa lyhyellä noin kolmen kilometrin asfalttiosuudella, mutta reitti erkanee pian päällystetyltä Petäjävedentieltä metsän siimekseen sorateiden pariin. Soratiet lähes Keuruulle asti koostuvat helpoista, hyväkuntoisista sekä maltillisesti korkeuseroja sisältävistä osuuksista.
Soratiet kulkevat läpi idyllisten maatilojen ja peltoaukeiden kautta. Erityisesti vehreimmän kesäkauden aikaan reitti tarjoaa upeita maalaismaisemia. Reitin 100 kilometrin kohdalla löydät viihdettä keskeltä metsää ja pääset kokeilemaan hevosenkengän heittoa. Pieni ohje kertoo pisteytyksen ja hevosenkengät sekä heittomaali löytyvät ohjeen alapuolelta maasta. Heittopaikalta reitti jatkuu mukavana metsätienä, jolla tahdin saanee määrätä hevosenkengän heitossa eniten pisteitä kerännyt.
Keuruulle saavutaan vanhaa Keski-Suomen lääniä halkovaa vaellus- ja hiihtovaellusreittiä, Maakuntauraa pitkin. Maakuntaura on pitkälti vaipunut unholaan, mutta sen osuudet viihdyttävät nyt retkipyöräilijöitä Keski-Suomen alueella. Maakuntauran kohokohtia ovat Valkeisen järven laavu ja siitä alkava hieno kalliopolku. Huomio, että polku lienee sateella liukas.
Maakuntauralta päädytään pian Keuruun keskustaan, mistä löytyy tavanomaisten palveluiden lisäksi myös rautatieasema. Keuruun keskustassa on runsas tarjonta ravintoloita, kahviloita sekä kauppoja. Ennen tiesiirtymää Iso Kirja Camping leirintäalueelle on hyvä tehdä tarvittavat täydennykset varustuksiin kattavan palvelukeskuksen ääressä. Keuruulta on Iso Kirja camping leirintäalueelle noin neljän kilometrin matka, joka koostuu pääosin asfalttitiestä. Camping-alue on Suomen suurin, joten telttailutilaa riittää muiden majoitusvaihtoehtojen lisäksi.
Kolmas päivä on aikaisempiin päiviin verrattuna lyhyt kilometreissä mitattuna, mutta nousumetrejä kertyy silti lähes 600. Petäjäveden palveluiden ääreen on 33 lisäkilometriä, joiden aikana nousua kertyy toiset 600 metriä, mikäli menohaluja riittää.
Päivä 4: Iso Kirja Camping (Keuruu) - Kievari Rantapirtti (Koskenpää), 53 km ja 970 nousumetriä
Neljäs retkipäivä alkaa leirintäalueelta kaunista, kapeaa ja mukavan soljuvaa soratietä pitkin kohti Petäjäveden taajamaa. Reitti on hyväkuntoista ja helposti ajettavaa metsäalueiden keskellä kulkevaa soratietä aina Petäjävedelle asti. Etappi Iso Kirja Camping leirintäalueelta on kohtuullisen pitkä ja matkan varrella ei ole palveluita. Nousumetrejä kertyy reilun 30 km matkalla yli 600, joten osuus on hitaampi mitä kilometreistä voisi päätellä.
Petäjävedellä saavuttaessa reitti kulkee Petäjäveden vanhan hirsikirkon kautta. Kirkko on listattu UNESCON maailmanperintökohteeksi, joten vaikuttava vanha kirkko on vierailun arvoinen kohde. Petäjäveden keskustasta löydät tarvittavat palvelut, kuten ruokakaupat ja ravintolat. Petäjäveden taajaman lähellä sijaitsee myös Maatilamatkailu Kumpunen, jonka pihapiiri ja majoituspalvelut ovat hieno elämys.
Reitti jatkuu kohti etelää ja Koskenpäätä hienoissa järvimaisemissa. Erityisesti vesistöjen välisen kapean niemen ylittävä osuus on kaunis! Reitti jatkuu hyväkuntoisena soratienä aina Koskenpään taajamaan asti.
Huom! Jos suuntaat yöksi Kievari Rantapirttiin, niin se ei sijaitse aivan reitin varrella, vaan 5 km Koskenpäästä pohjoiseen päätien varrella. Saapumisvaihtoehdot ovat joko Koskenpään palveluiden kautta ja sitten “takaisin” päätietä 5 km pohjoiseen tai reitiltä poistuen jo Pettämänäjärven pohjoispuolelta Sahloisten rantatietä pitkin, josta on etelään päätietä pitkin noin 5 km.
Päivä 5: Kievari Rantapirtti (Koskenpää) - Villa Klubiranta (Halli), 70 km ja 780 nousumetriä
Viidennen päivän etappi sisältää pidemmän palvelukatkoksen, joten majoituksesta tai Koskenpään taajamasta on hyvä täydentää ruoka- ja juomatarpeet. Koskenpäältä reitti jatkuu lyhyen asfalttisiirtymän kautta Survosenkoskelle, joka on kaunis taukopaikka. Survosenkosken jälkeen siirrytään soratielle ja syrjäisemmälle alueelle, jolla ei ole palveluita 35 kilometriin. Tiepohja on pääosin hyväkuntoista soratietä. Matkan varrella kohti Hallia on muun muassa Hattulan taidetila, joka on vierailemisen arvoinen, mutta avoinna vain tilauksesta.
Hattulan jälkeen reitti tekee ketunlenkin Herajärven luonnonsuojelualueelle. Paikalla on laavu ja tulipaikka sekä helteisenä päivänä Herajärvi tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden virkistäytymiseen järvessä. Järveltä reitti palaa metsätietä takaisin isommalle soratielle. Herajärven lenkillä voi olla paikoin hienoa hiekkaa, joten kapea rengas saattaa luikerrella.
Herajärven kierrokselta reitti jatkuu kohti Hallia vauhdikkaasti hyväkuntoista suurempaa soratietä pitkin. Matkan varrella ei ole muuten vesipaikkoja, mutta Jämsänjärven ja Liesjärven välinen puro on kirkasvetinen. Lähtökohtaisesti kaikki luonnonvesi tulee kuitenkin puhdistaa. Matkan varrella on Likolahden ranta ja kota noin 15 km ennen päivän päättymistä, mikäli tauko on tarpeen.
Hallin pitäjä on pieni, mutta sieltä löytyy kaikki pyörämatkailijan tarvitsemat palvelut pyörähuoltoa lukuun ottamatta. Welcome Cyclist -tunnuksen omaava Villa Klubiranta on mainio majakapaikka pyöräilijöille.
Päivä 6: Villa Klubiranta (Halli) - Maalaishotelli Morva, 65 km ja 915 nousumetriä
Hallin keskustasta kuudes päivä alkaa lyhyellä asfalttiosuudella, mutta jatkuu muutaman kilometrin jälkeen jälleen soratienä. Edessä on jälleen pidempi etappi ilman palveluita, joten on tärkeää täydentää juoma- ja ruokapuolta Hallin keskustassa.
Hallin hujakoilta alkava soratie on rauhallinen ja kulkee pääosin metsän siimeksessä. Soratie päättyy Tampereentiehen, joka on erittäin vilkkaasti liikennöity. Tampereentietä kuljetaan noin 500 metriä, jonka jälkeen hiekkatie jatkuu tien toisella puolella. Ole varovainen vilkasliikenteisen tien ylityksessä.
Tampereentieltä poistutaan takaisin rauhalliselle soratielle. Soratien laatu vaihtelee voimakkaasti ja noin neljän kilometrin matkalta tien pinta on isoa kivimurskaa. Aja murskeosuus tarkkaavaisesti! Karkean murskeen jäljiltä palkintona on hieno Köntin piha-alue ja osuus vanhaa Laukaantietä. Tutustu pihalla historiaan ja tutki vanhoja Laukaantien kylttejä.
Köntin pihasta soratiereitti jatkuu mukavasti vaihtelevilla korkeuseroilla tiepohjan pysyessä hyvänä ja nopeana. Reitti ylittää toistamiseen Tampereentien ja kulkee Alhon huopatehtaan kahvion sekä Juveninkosken vesiputouksen kautta, molemmat visiittien arvoisia. Pian tämän jälkeen reitti laskettelee Jämsän keskustaan palveluiden ääreen päällysteteitä pitkin.
Jämsästä reitti jatkaa Viianlahden rantaa ja kulkee päällystettyä tietä pitkin Himoksen laskettelukeskukselle. Himoksen jälkeen reitti liittyy taas hetkeksi Maakuntauraan, joka on tässä kohti pääosin sora- ja metsätietä. Syväjärven keittokatos järven rannalla on loistava taukopaikka, tosin päivän päätepisteeseen Maalaishotelli Morvaan on enää noin 7 km matka.
Päivä 7: Maalaishotelli Morva - Jyväskylä 72 km ja 1190 nousumetriä
Viimeinen etappi Morvasta Jyväskylään tarjoaa runsaasti vaihtelua ajettavan alustan sekä maisemien suhteen. Reitti käynnistyy sorateiden parissa ja myötäilee hetken Ysitien laitaa. Ysitielle ei tarvitse kuitenkaan onneksi mennä. Reitti erkanee Ysitien laidasta kohtuullisen voimakkaasti nousten, kunnes alkaa laskeutumaan kohti Korpilahden taajamaa.
Korpilahdella on kaunis satama-alue missä kannattaa vierailla kauniina kesäpäivänä. Satamasta löytyy ravintola ja muut palvelut kuten kaupat osuvat sopivasti reitin varrelle. Korpilahdelta reitti kiertelee kauniita sorateitä takaisin Ysitielle. Reitti ohittaa Ysitien turvallisesti alikulkua pitkin.
Ysitien alituksen jälkeen tulee viimeisen etapin yksi kohokohdista: Muuramen harjupolku. Reitti nousee kulkemaan upeaa harjumaastoa ensin leveämpänä hiekkatienä, mutta muuttuu pian kapeammaksi poluksi. Polku on paikoin kivikkoista, mutta polulla on tilaa väistellä kiviä eikä kuormatulla pyörälläkään tule liian vaikeita paikkoja. Tarkkaavaisuutta toki vaaditaan.
Korkealta harjulta avautuu upea yksi reitin hienoimmista maisemapaikoista. Isot vesistöt avautuvat horisonttiin ja metsä- ja vaaramuodot rikastuttavat järvimaisemaa. On kuin maalausta katselisi. Harjuilla polkuja risteää useita, joten seuraa tarkkaavaisesti gps-jälkeä, niin pysyt oikealla reitillä.
Harjuilta laskeudutaan Muuramen keskustaan. Keskustassa reitti kulkee kaunista sorastettua luontopolkua Muuramenjoen rantaa pitkin. Luontopolulla on useita mukavia taukopaikkoja missä hengähtää. Muuramenjoki ylitetään lopuksi pientä siltaa pitkin.
Muuramesta loppumatka Jyväskylään taittuu vaihtelevia reittipohjia hyödyntäen. Muuramen jälkeen reitti kulkee vihreää käytävää pitkin ja reitti on kapeaa polkua, jonka tasainen pinta rullaa erinomaisesti. Satunnaiset vaihtelut pyöräteiden ja sorateiden välillä menevät huomaamatta.
Ennen Jyväskylää Ysitie alitetaan ja siirrytään Jokipakantielle. Huomaa, että Jokipakantien laskussa tulee 90 asteen käännös, jotta pääset ulkoilureitille ja kohti Keljonrantaa. Keljonrannantietä ajetaan hetki, kunnes tulee tiukka käännös oikealle. Risteys voi mennä epähuomiossa ohi, joten tarkkaavaisuutta.
Golfkentän kulmalta reitti nousee voimakkaasti ja kiertelee pitkin hyväkuntoista ulkoilureitin pohjaa. Ulkoilureitti mutkittelee mukavassa metsämaastossa, kunnes lopulta saapuu pyöräteiden pariin lähelle Jyväskylän keskustaa. Reitti kiertää vielä Jyväsjärven rantaa Mattilanniemeen ja rantaraittia pitkin matkakeskuksen pihaan.