Pituus
122 kmKesto
2-3 daysNousumetrit
1590mKorkein kohta
85m% Päällystämätön
90 %% Polkua
2 %Haastavuus
3% Ajettavissa
98 %Kehä G on 122 km 1-2 yön sorapyöräilijän kehätie pääkaupunkiseudun ympäri metron päästä päähän ulkoilureittejä ja hiekkateitä pitkin. Tämä hiekkatiepyöräilijän kehätie on saavutettavissa metrolla Helsingin keskustasta, ellet sitten yhdistä reittiä Eurovelo 10 ja aja Kehä G:tä 2-3 päivän puoliurbaanina viikonloppuretkenä.
Kehä G yhdistää pääkaupunkiseudun reunojen viheralueita, puistoja ja suojelualueiden reittejä, retkipyöräilijän kehätieksi, joka tarjoaa monipuolisia luontokokemuksia kivenheiton päässä urbaanista tunnelmasta. Reitti vie Uutelanniemen rannoilta Kuusijärven savusaunaan ja Sipoonkorven kansallispuistosta joenvarsia pitkin Nuuksion kansallispuiston järviylängölle. Yöpymisvaihtoehtoja on laavuilta luksukseen – omien mieltymysten ja aikataulujen mukaisesti, eikä ruokaa ja vettä tarvitse kantaa mukana usein muutaman tunnin tarpeita enempää. Paljon parempaa, joustavampaa ja helpompaa tapaa tutustua pääkaupunkiseudun luontoon ei ehkä ole, kuin Kehä G:n pyöräily.
Etenemisvauhdista riippuen reitti on ajettavissa yhden tai kahden yön retkenä, mutta se sopii sutjakkaammalle myös päivälenkkinä. Lue lisää reitistä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista reittimuistiinpanoista…
Hox! Jos etsit lyhyempää yön yli -retkeä tällä alueella, niin katso Sipoonkorven yön yli-retki ja Nuuksion yön yli -retki. Lisäksi, mikäli haluat lähteä Helsingistä polkien ja saapua takaisin polkien, onnistuu se tätä reittiä seuraten.
Photos: Teemu Oksanen
- Uutelan ulkoilualueen gravelit ja merelliset maisemat
- Kuusijärven savusauna ja järvipulahdus
- Telttayöt Sipoon kansallispuistossa ja Pirttimäen ulkoilualueella
- Keravan- ja Vantaanjoen seurailu koskelta koskelle
- Hynkanlammen rotkojärvi ja Nuuksion kansallispuisto
- Luontoelämän ja kaupunkielämän kontrastin kokeminen useita kertoja jopa yhden päivän aikana
- Reitti on ajettavissa millä tahansa pyörällä, kunhan rengaskoko on minimissään 45mm ja pienempiäkin vaihteita löytyy. Tosin osaava voi pärjätä kapeammallakin renkaalla.
- Paras aika pyöräretkeilyyn Etelä-Suomessa on yleensä toukokuusta marraskuun alkuun, mutta kuivia ja aurinkoisia hetkiä, päiviä ja viikonloppuja on nykyään läpi vuoden. Lämpimintä on yleensä kesäkuusta elokuun loppuun ja keskikesällä keskimääräiset yölämpötilat ovat usein yli 10 Celsiusta päivälämpötilojen ollessa keskimäärin noin 20 C luokkaa.
- Makuupussia valitessa on hyvä olettaa, että ainakin alku- ja loppukesästä yölämpötilat voivat laskea nollaan.
- Kesäkuukausina päivät ovat pitkiä ja kesäkuun lopulla valoa on ympäri vuorokauden. Jos tämä on sinulle uusi juttu, valoon tottuminen ja nukkumisrytmin löytäminen voi viedä aikaa.
- Reitillä on vain digitaalinen reittiopastus, lue bikepacking.comin ohjeet ja vinkit onnistuneeseen reittinavigointiin täältä ja tästä.
- Pysy aina opastetulla reitillä ja pyri käyttämään vain reittikuvauksessa suositeltuja leiri- ja taukopaikkoja. Lisäksi seuraa Metsähallituksen Retkietikettiä ja Suomen ladun Maastopyöräilijän etikettiä
- Puhelinverkko kattaa koko reittialueen: avun soittaminen onnistuu aina numerosta 112 tai 112-sovelluksen kautta.
- Leirintä on sallittua ja maksutonta kaikilla suositelluilla telttapaikoilla, ellei kyseessä ole sitten maksullinen leirintäalue palveluineen.
- Polttopuita ja huussi löytyvät useimmilta leiripaikoilta.
- Vettä on saatavilla kaikiltaleiripaikoilla, mutta veden puhdistaminen kemiallisesti, filtteröimällä tai keittämällä on suositeltavaa ennen käyttöä.
- Laadukkaita majataloja ja hotelleja on reitin varrella useita ja useat niistä tarjoavat myös illallista ja aamupalaa. Hinnat ovat 80-90 eurosta ylöspäin kahdelle hengelle, mutta kausivaihtelu on suurta. Etukäteisvaraus ja pyöränsäilytysmahdollisuuden varmistaminen on suositeltavaa ennen saapumista.
- AirB&B -majoitusvaihtoehtoja on reitin varrella runsaasti.
- Ravintoloita, kahviloita ja kauppoja on reitillä säännöllisesti, mutta erityisesti taajamien ulkopuolella palvelujen aukioloajat voivat vaihdella kausittain paljon. Tarkasta palvelujen aukioloajat ennakkoon reittikartan linkeistä.
- Yleensä reitillä selviää kantamalla maksimissaan puolen päivän eväät ja kahdella litraa vettä.
- Jos yöt viettää leiriytyen, niin illalliset on mahdollista syödä Cafe Kuusijärvellä ja Hotelli Korpilammen ravintoloissa ennen leiripaikoille saapumista.
- Leirikokkauksissa tulee muistaa, että avotulen tekeminen on ehdottomasti kiellettyä metsäpaloveroituksen aikana. Tietoa alueellisista metsäpalovaroituksista täällä.
- Retkikeittimien käyttö on sallittua myös metsäpalovaroituksen aikana
- Ängesbölen ja Hynkänlammen telttailualueilla on vettä saatavilla, mutta veden puhdistaminen kemiallisesti, filtteröimällä tai keittämällä on suositeltavaa ennen käyttöä.
- Hanavesi on Suomessa yleensä laadukasta ja juomakelpoista. Ravintolat ja kaupat täyttävät pyöräilijöiden juomapulloja usein mielellään.
- Reitin alkupäähän (Vuosaaren metroasema) ja loppupäähän (Matinkylän metroasema) pääsee Helsingin keskustasta kätevästi metrolla. Pyörän kuljettaminen metrossa on ilmaista, eikä pyörällä tarvita ennakkovarausta. Pyörän voi kuljettaa missä metrovaunussa tahansa.
- Reitinvarrelle tai sieltä pois pääsee myös lähijunayhteyksillä Helsingistä; esimerkiksi Tikkurilan ja Louhelan juna-asemat Vantaalla ja Koivuhovin juna-asema Espoossa ovat reitin varrella.
- Pyörän kuljettaminen myös lähijunassa on ilmaista, eikä pyörälle tarvita ennakkovarausta. Pyöriä saa kuitenkin kuljettaa vain pyöränkuljetukseen osoitetuissa vaunuissa.
- Pyörän kuljettaminen kotimaan koukojunissa on maksullista, mutta kohtuuhintaista. Pyöräpaikan varaaminen hyvissä ajoin ennakkoon on suositeltavaa, sillä pyöräpaikkoja on kaukojunissa rajallisesti.
- Helsinki-Vantaan lentoasemalta on lähijunayhteys Helsingin keskustaan, mutta retken voi aloittaa myös suoraan lentoasemalta, sillä reitti kulkee lentokentän vierestä
Kehä G:n voi retkeillä rennosti tai tiukasti. Tässä etenemisrytmitys omatoimisesti leiriytyen, joka esimerkiksi viikonloppuretkenä alkaa perjantaina alkuillasta ja päättyy sunnuntaina iltapäivällä.
Päivä 1, Vuosaari - Ängesbölen telttapaikka (36km, nousua 670m)
Reitti alkaa Suomen ainoan metrolinjan itäiseltä päätepysäkiltä Vuosaaresta Uutelan ulkoilualueen koukkauksella, joka viimeistään hidastaa metropolialueen kiihdyttämän sykkeen meri-ilmallaan ja horisonttiin jatkuvilla luodoillaan. Siitä reitti jatkuu kohti pohjoista kirjaimellisesti kaupungin reunalla. Toisella puolella kohoavat usein lähiöiden kulmikkaat betonilaatikot, kun taas toisella puolella avautuvat peltomaisemat.
Reitti mutkittelee lähiöden viheralueeelta toiselle ja kartanoalueiden läpi hiekkapohjaisia ulkoilureittejä pitkin stadin keitaalle, Kuusijärvelle. Savusaunan ja viilentävän korpilammen takaavan syväpuhdistuksen jälkeen suuntavaihtoehtoja yöpaikkaa pohtivalle on kaksi: vällyjen väliin hotelliin Tikkurilaan tai Ängesbölen leirintäalueelle Sipoonkorven kansallispuistoon. Jälkimmäinen lisää reitille 13km suuntaansa, mutta palkkiona on telttayö suojelumetsän siimeksessä.
Päivä 2, Ängesbölen telttapaikka - Hynkänlammen telttapaikka (66km, nousua 880m)
Toista ajopäivää teemoittaa pitkälti vesi ja nyt tällä kertaa virtaavassa muodossa. Kuusijärveltä reitti saapuu pian Keravanjoen rantaan, jonka vartta seuraillaan alavirtaan sileitä hiekkabaanoja pitkin Vantaan- ja Keravanjoen yhtymäkohtaan asti. Tästä alkaa teoreettinen ylämäki Vantaanjokea ylävirtaan Pitkäkoskelle ja Pitkäkosken ulkoilumajalle asti. Yön yli -retkeilijät kääntyvät tässä etelään Helsingin keskuspuiston halki vievälle reitille ja kahden yön retkeilijät jatkavat Reitti 2000 pitkin kohti Espoota. Nyt kuulutaan jälkimmäisiin.
Syvemmälle metsiin ulkoilureittejä pitkin sukeltaessa nousut kasvavat ja jyrkkenevät: reilun 30 kilometrin matkalla nousumetrejä kertyy jopa 450, joka on suomalaisittain paljon. Onneksi mäet ovat lyhyitä ja lisäksi parit laavut rytmittävät taukomahdollisuuksillaan pulssimaista etenemistä mukavasti. Luukin ulkoilualueella on uimaranta ja Ravintola Laguna.
Luukin ulkoilualueen tuntumassa Reitti 2000 varrella on kaksi märkää ja teknistä polkuosuutta, joiden kiertäminen on helppoa Nettaan ja Pakankylän kautta. Haastavat kohdat on merkitty karttaan varoitusmerkein ja kiertovinkein. Kiertotien käyttö suositeltavaa, ellei pieni hike-a-biking ja mahdollisesti märät jalat haittaa!
Mikäli rannikon lumo ei ime polkijaa takaisin rannikkoa seuraavan metrolinjan äärelle reitin päätepisteeseen Matinkylään, on yöpaikkavaihtoehtoja toiseksi yöksi useita. Hotellivaihtoehtoja on Pohjois-Espoosta rannikolle asti oman vauhdin ja mieltymyksen mukaan. Luontoyöpyjälle parhaan kokemuksen antaa Hynkänlammen telttapaikka Pirttimäen ulkoilualueella.
Päivä 3, Hynkänlammen telttapaikka - Matinkylän metroasema (20km, nousua 210m)
Kolmas ajopäivä on lyhyt, mutta mieluinen laskettelu Nuuksion järviylängöltä takaisin rannikolle ja Matinkylän metroasemalle, jonne Kehä G loppuu. Pirttimäen kumpuilevat kuusikot ja kangasmetsät saattelevat retkeilijän Hynkänlammen rotkojärveltä takaisin kehityksen pariin; reitti vie savuntuoksuinen retkeilijä amerikkalaisten pikaruokaherkkujen ja ruotsalaisen huonekaluihmeen vierestä Kehä III:n sisäpuolelle. Kasavuoren luonnosuojelualue ja erityisesti Espoon keskuspuisto tarjoavat viimeiset annokset aineetonta kotimaista onnellisuuden eliksiiriä, ennen lyhyttä metromatkaa takaisin Helsingin keskustaan.
Päivä 1, Vuosaari - Ängesbölen telttapaikka (36km, nousua 670m)
Reitti alkaa Suomen ainoan metrolinjan itäiseltä päätepysäkiltä Vuosaaresta Uutelan ulkoilualueen koukkauksella, joka viimeistään hidastaa metropolialueen kiihdyttämän sykkeen meri-ilmallaan ja horisonttiin jatkuvilla luodoillaan. Siitä reitti jatkuu kohti pohjoista kirjaimellisesti kaupungin reunalla. Toisella puolella kohoavat usein lähiöiden kulmikkaat betonilaatikot, kun taas toisella puolella avautuvat peltomaisemat.
Reitti mutkittelee lähiöden viheralueeelta toiselle ja kartanoalueiden läpi hiekkapohjaisia ulkoilureittejä pitkin stadin keitaalle, Kuusijärvelle. Savusaunan ja viilentävän korpilammen takaavan syväpuhdistuksen jälkeen suuntavaihtoehtoja yöpaikkaa pohtivalle on kaksi: vällyjen väliin hotelliin Tikkurilaan tai Ängesbölen leirintäalueelle Sipoonkorven kansallispuistoon. Jälkimmäinen lisää reitille 13km suuntaansa, mutta palkkiona on telttayö suojelumetsän siimeksessä.
Päivä 2, Ängesbölen telttapaikka - Hynkänlammen telttapaikka (66km, nousua 880m)
Toista ajopäivää teemoittaa pitkälti vesi ja nyt tällä kertaa virtaavassa muodossa. Kuusijärveltä reitti saapuu pian Keravanjoen rantaan, jonka vartta seuraillaan alavirtaan sileitä hiekkabaanoja pitkin Vantaan- ja Keravanjoen yhtymäkohtaan asti. Tästä alkaa teoreettinen ylämäki Vantaanjokea ylävirtaan Pitkäkoskelle ja Pitkäkosken ulkoilumajalle asti. Yön yli -retkeilijät kääntyvät tässä etelään Helsingin keskuspuiston halki vievälle reitille ja kahden yön retkeilijät jatkavat Reitti 2000 pitkin kohti Espoota. Nyt kuulutaan jälkimmäisiin.
Syvemmälle metsiin ulkoilureittejä pitkin sukeltaessa nousut kasvavat ja jyrkkenevät: reilun 30 kilometrin matkalla nousumetrejä kertyy jopa 450, joka on suomalaisittain paljon. Onneksi mäet ovat lyhyitä ja lisäksi parit laavut rytmittävät taukomahdollisuuksillaan pulssimaista etenemistä mukavasti. Luukin ulkoilualueella on uimaranta ja Ravintola Laguna.
Luukin ulkoilualueen tuntumassa Reitti 2000 varrella on kaksi märkää ja teknistä polkuosuutta, joiden kiertäminen on helppoa Nettaan ja Pakankylän kautta. Haastavat kohdat on merkitty karttaan varoitusmerkein ja kiertovinkein. Kiertotien käyttö suositeltavaa, ellei pieni hike-a-biking ja mahdollisesti märät jalat haittaa!
Mikäli rannikon lumo ei ime polkijaa takaisin rannikkoa seuraavan metrolinjan äärelle reitin päätepisteeseen Matinkylään, on yöpaikkavaihtoehtoja toiseksi yöksi useita. Hotellivaihtoehtoja on Pohjois-Espoosta rannikolle asti oman vauhdin ja mieltymyksen mukaan. Luontoyöpyjälle parhaan kokemuksen antaa Hynkänlammen telttapaikka Pirttimäen ulkoilualueella.
Päivä 3, Hynkänlammen telttapaikka - Matinkylän metroasema (20km, nousua 210m)
Kolmas ajopäivä on lyhyt, mutta mieluinen laskettelu Nuuksion järviylängöltä takaisin rannikolle ja Matinkylän metroasemalle, jonne Kehä G loppuu. Pirttimäen kumpuilevat kuusikot ja kangasmetsät saattelevat retkeilijän Hynkänlammen rotkojärveltä takaisin kehityksen pariin; reitti vie savuntuoksuinen retkeilijä amerikkalaisten pikaruokaherkkujen ja ruotsalaisen huonekaluihmeen vierestä Kehä III:n sisäpuolelle. Kasavuoren luonnosuojelualue ja erityisesti Espoon keskuspuisto tarjoavat viimeiset annokset aineetonta kotimaista onnellisuuden eliksiiriä, ennen lyhyttä metromatkaa takaisin Helsingin keskustaan.